Vauvan hoito

Ihokontakti ja vierihoito
Äiti ja vastasyntynyt kuuluvat yhteen. Pitämällä vauvaa vierellään ja hoitamalla häntä itse vanhemmat tutustuvat lapseensa ja oppivat hoitamaan häntä. Osastollamme pyrimme toteuttamaan ympärivuorokautista vierihoitoa ja vauvantahtista imetystä.
Ihokontakti ja ensi-imetys heti syntymän jälkeen ovat tärkeitä asioita imetyksen onnistumisen ja jatkumisen kannalta. Ihokontaktissa vauvan elintoiminnot pysyvät vakaimpina, vauva pysyy lämpimänä ja itkee vähemmän. Vauvan omatahtinen imeminen lisää maidonnousua ja maidon määrää. Osastolla on saatavana ihokontaktitoppeja, jotka helpottavat jatkuvampaa ihokontaktia ja imetystä. Myös isä voi pitää vauvaa ihokontaktissa.
Aluksi imetys voi tuntua hankalalta ja vaikealta, mutta kannattaa olla kärsivällinen. Onnistumiseen tarvitaan yleensä paljon harjoitusta ja käytännön apua. Erilaisia pulmatilanteita voi syntyä jos vauvan on vaikea löytää hyvä imuote, vauva on erityisen väsynyt syntymän jälkeen eikä jaksa heti imeä, vauva on vaativa tai temperamenttinen, äidin rinnanpäät ovat kipeät tai rinnat pakkautuneet. Osastoltamme saat alusta alkaen apua ja tukea imetykseen.
Imetyksen kannalta on tärkeätä, että äiti havaitsee vauvan nälkäviestit. Näitä ovat mm. suun avaaminen, pään kääntäminen sivulle, kielen lipominen ja nyrkin imeminen. Vauva tulee imettää aina kun hän osoittaa näitä merkkejä. Tiheä, lapsentahtinen imetys ensipäivistä alkaen on paras riittävän maitomäärän takaaja. Varsinainen maidonnousu tapahtuu yleensä 2-6 vuorokauden kuluttua lapsen syntymästä.

Imetyksen ensipäivät- ensimmäinen vuorokausi
Ensimmäisen vuorokauden aikana vauvat nukkuvat paljon ja imevät rintaa vain muutamia kertoja. Vauvaa kannattaa kuitenkin pitää lähellä, ihokontaktissa. Alkuun maidon tulo on vähäistä, mutta maidon laatu korvaa määrän.

Toinen ja kolmas vuorokausi
Vauvat aloittavat tiheän syömisen ensimmäisen vuorokauden lopulla. Tällöin vauva imee aktiivisesti jonkin aikaa (yleensä 15-30 minuuttia) ja näyttää sitten nukahtavan. Jos hänet yrittää siirtää pois viereltä, hän havahtuu ja haluaa rinnalle imemään. Näiden tiheiden imujen tarkoituksena on saada äidin maitomäärä lisääntymään ja taata vauvalle riittävä ravinnonsaanti. Äidin kannattaa järjestää imetykset sellaisiksi, että pystyy itse lepäämään samalla kuin imettää.
Kolmantena vuorokautena maitomäärä alkaa yleensä lisääntyä ja vauva tyytyy jo harvempiin ja lyhempiin imetyksiin.

Lisämaidon antaminen, tutin ja rintakumin käyttäminen
Terve, täysiaikainen ja normaalipainoinen vastasyntynyt ei tarvitse ensipäivinäkään muuta ravintoa äidinmaidon lisäksi. Tiheät imetyksen riittävät takaamaan vauvan ravitsemuksen. Kuitenkin on olemassa tilanteita, jossa vauva tarvitsee lisämaitoa ennen äidin maitomäärän lisääntymistä. Tällaisia ovat esim. ennenaikaisesti syntyneet lapset, pieni- tai suuripainoiset lapset, tai äidin raskauden aikainen diabetes. Näissäkin tilanteissa on erityisen tärkeätä imettää lasta tiheästi lisämaidon antamisen lisäksi.
Jos vauva ei pysty imemään rintaa säännöllisesti, äiti voi lypsää rintojaan ja antaa lypsymaidon vauvalle lusikalla, hörpyttämällä tai pullosta. Mikäli äidin tai vauvan vointi estää vierihoidon, esimerkiksi jos vauva on vastasyntyneiden teho-osastolla, äidin on hyvä aloittaa lypsäminen kuuden tunnin sisällä vauvan syntymästä. Osaston henkilökunta ohjaa lypsämisen toteutuksessa.
Tuttia käyttävä vauva imee rintaa harvemmin ja saa siten vähemmän maitoa, siksi tutin käyttöä olisi syytä harkita ennen kuin imetys sujuu ja äidin maitomäärä vastaa vauvan tarvetta.  Sairaalassa emme käytä tutteja.
Osastolta voi lainata rintakumeja. Rintakumit toimivat imetyksen apuvälineenä esimerkiksi silloin kun rinnanpäät ovat matalat tai vauva ei saa rinnasta hyvää imuotetta.

Vastasyntyneen keltaisuus , matala verensokeri sekä infektiot
Keltaisuus on yleinen ja tavallisesti vaaraton oire vastasyntyneellä. Tavallisesti keltaisuus ilmenee kahden tai kolmen vuorokauden iässä ja voi hävitä itsestään. Riittävä ruokinta ja hyvä suolentoiminta saattavat nopeuttaa oireiden häviämistä. Keltaisuuden selvittämiseksi vauvasta otetaan verikoe, josta selviää veren bilirubiinipitoisuus. Jos keltaisuus on voimakasta niin se vaatii sinivalohoitoa. Valohoidon aikana vauva pidetään ilman vaatteita silmät suojattuina bilikapalossa tai sinivalolampun alla äidin vierellä. Yleensä valohoito kestää 1–3 päivää, kunnes bilirubiini on riittävästi laskenut. Hoitamaton voimakas keltaisuus on lapselle vahingollista.
Äidin diabetes, alle 3kg tai yli 4,5kg:n syntymäpaino sekä ennenaikaisuus lisääväät riskiä vastasyntyneellä matalaan verensokeriin eli hypoglykemiaan. Verensokereita seurataan ensimmäisen 1-2 vuorokauden ajan. Mikäli verensokeri on matala säännöllisestä imetyksestä huolimatta, aloitetaan lisämaidot. Lisämaitona voidaan synnytyssairaalassa antaa äidin omaa lypsettyä maitoa, luovutettua rintamaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Lisämaito annetaan joko ruiskulla, hörpyttämällä, tuttipullolla tai imetysapulaitteen avulla. Mikäli verensokeritaso on lisämaidoista huolimatta matala, otetaan vauva vastasyntyneiden teho-osastolle suonensisäistä sokeri-infuusiota varten. Hoidon pituus riippuu verensokeritasosta.
Vastasyntyneen infektion hoidossa tyypillisiä ovat suoneen annettavat antibioottihoidot, jotka voidaan toteuttaa vierihoito-osastolla.

Päivittäiset hoitotoimet ja kotiutuminen
Omahoitaja on ohjaamassa osastolla vauvanhoidossa ja imetyksessä ympäri vuorokauden. Pyytäkää rohkeasti apua ja kysykää, mikäli jokin asia askarruttaa mieltä.  Kylvetysohjausta annetaan ensisynnyttäjille ja tarpeen mukaan myös uudelleensynnyttäjille ennen kotiutumista.
Synnyttäneen kohdun supistumista ja vuotoa seurataan päivittäin kotiutumiseen asti.
Lastenlääkäri tarkastaa vauvan 2-3 vuorokauden iässä. Tämän jälkeen kotiutuminen on mahdollista mikäli äidin ja vauvan vointi sen sallii.
Ensisynnyttäjät ja leikatut äidit ovat osastolla yleensä pidempään kuin uudelleensynnyttäjät. Keskimääräinen hoitoaika on kolme vuorokautta.
Mikäli vauvanne on hoidettavana keskolassa tarkastukset ja kotiutuminen tapahtuvat yksilöllisesti vauvan voinnin mukaan.
Terveet, alateitse synnyttäneet äidit kotiuttaa pääsääntöisesti kätilö, muut äidit kotiuttaa lääkäri. Mahdollinen jälkitarkastuspaikka sovitaan kotiutuksen yhteydessä.
Voitte kertoa avoimesti toiveistanne hoidon suhteen, pyrimme mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan niitä.