2.3.2017

Valinnanvapaus esillä maakuntauudistuksen ohjausryhmän kokouksessa 27.2.2017

Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen ohjausryhmä kokoontui 27.2.2017 Kajaanissa ja sen asialistalla oli lähinnä uuden Kainuun maakunnan valmistelua koskeva sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskeva lainsäädäntöluonnos.

VALINNANVAPAUS KESKEISESTI ESILLÄ

Ohjausryhmä käsitteli valmisteluryhmän sekä työryhmä 2:n (sosiaali- ja terveystoimi, pelastus-toimi ja varautuminen) valmistelemaa selvitystä valinnanvapauslakiluonnoksen sisällöstä. Selvityksessä käsitellään lakiluonnokkseen liittyviä yleisiä ja vaikutusarviointiin liittyviä huomioita sekä lakiluonnokseen kohdistuvia luku- ja pykäkäkohtaisia huomioita Kainuun näkökulmasta.

Valinnanvapauslain luonnoksen mukaan asiakas voisi listautua valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen. Keskukset tuottaisivat palvelut itse tai yhteistoiminnassa. Ne voisivat myös myöntää asiakkailleen maksuseteleitä, joilla asiakas valitsisi tuottajilta palveluita ja niiden toimipisteet. Seteleitä käytettäisiin maakunnan tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella.

Valinnanvapaus edellyttää, että markkinat toimivat ja on olemassa riittävä kilpailu, jotta asiakkaalla on tosiasiallinen valintamahdollisuus. Lain toimeenpano on erittäin haasteellista Kainuun maakunnassa asukkaiden, asiakkaiden ja alueiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Pitkien etäisyyksien ja väestörakenteen takia suuressa osassa Kainuuta valinnanvapauteen tarvittava vaihtoehtoinen palvelutarjonta ei kohtuullisella saavutettavuudella todennäköisesti toteudu.
 
Valinnanvapauslaki muuttaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Asiakkaan oikeus valita palveluja laajenee. Maakunnan poliittinen päätösvalta kaventuu. Valinnanvapausjärjestelmä on osin monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Tämä vaatii kuntalaisille järjestettävää palvelu- ja asiakasohjausta, jonka kehittämiseen on voimakkaasti panostettava.

Valinnanvapaus voi johtaa nykyisten palvelujen hajaantumiseen ja heikentymiseen sekä kustannusten nousuun. Riskien välttämiseksi valinnanvapauden toteuttamiselle tulisi varata riittävästi siirtymäaikaa.
Lakiluonnokseen sisältyy uhka lisäresursoinnista, mikäli maakunta joutuu varautumaan siihen, että markkinat eivät toimi. Maakunnalle jää aina viimesijainen vastuu asiakkaiden palveluiden järjestämisestä.

Valinnanvapauslaki vaikuttaa merkittävästi maakunnan palveluiden organisointiin, hallintoon ja johtamiseen. Osin vaikeasti toteutettava yhtiöittäminen voi kaventaa luottamushenkilöiden päätösvaltaa palveluiden järjestämisessä. Maakunnan vaikutus- ja päätösvaltaa voivat ohentaa myös maksu- ja asiakassetelien sekä henkilökohtaisen budjetoinnin käyttö.
 
Yhtiöittäminen ja suoran valinnanvapauden palvelut voivat lisätä kilpailua ammattihenkilöistä. Kustannuspaineet ja saatavuuden heikentyminen voivat vaarantaa sote-palveluiden järjestämisen asianmukaisuutta. Valinnanvapauden käytännön toteutus edellyttää maakunnan järjestämis- ja valvontaosaamista sekä yhteentoimivia tietojärjestelmiä. Monituottajamalli asettaa maakunnan lisäksi sote-alan pienet tuottajat haasteelliseen tilanteeseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on kokonaisuudessaan hyvin moniulotteinen. Valmistelun kannalta on erittäin ongelmallista, ettei lainsäätäjä ole selkeästi ottanut kantaa siihen, mitkä lait ja erillislait asetuksineen tulevat missäkin laajuudessa valinnanvapauden piiriin. Vastuu on lainsäädännössä siirretty maakunnille.
 
Valinnanvapauden toteuttaminen vaikeuttaa maakunnan, sen liikelaitoksen ja yhtiöiden taloussuunnittelua ja niiden toiminnan ennakoitavuutta. Tämä voi haitata maakunnan taloudellista asemaa ja lisätä kuormaa arviointimenettelyn käynnistymiselle.

Ohjausryhmä hyväksyi työryhmä 2:n (sosiaali- ja terveystoimi, pelastustoimi ja varautuminen) valmisteleman ja valmisteluryhmän hyväksymän selvityksen valinnanvapaus-lakiluonnosta koskevaksi lausuntopohjaksi keskustelussa esiin nostetut painopisteet huomioiden.