29.3.2017

Uuden maakunnan rahoitukseen ja valmistelutoimielimeen linjauksia Kainuussa

Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmä on käsitellyt maaliskuisissa kokouksissaan uuden Kainuun maakunnan valmistelua seuraavasti:

Rahoituslakiluonnokseen kehittämispalautetta

- Maakuntien rahoituslakiluonnoksesta todettiin, että rahoituksen määrittämisessä tulee ottaa painotetummin huomioon Kainuun   maakunnan pitkiin etäisyyksiin ja väestön ikärakenteeseen liittyvät olosuhde- ja tarvetekijät. Ne lisäävät huomattavasti palvelujen tuottamisesta ja palveluverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä johtuvia kustannuksia. Em. tekijät huomioiden ei ole perusteltua, että Kainuun kannalta lakiluonnokseen sisältyvä rahoitusmuutos on kaikkien maakunnalle siirtyvien tehtävien osalta siirtymäkauden jälkeen negatiivinen eli -53 euroa/asukas. Rahoitustaso tulee saada vähintään nykytilaa (2017) vastaavaksi koko siirtymäkaudella.

- Maakuntien toiminnan vaativassa käynnistymisvaiheessa vuoden 2019 alusta niiden rahoitukseen ei saa muodostua alenemaa. Maakunnaksi muodostuvien valtion organisaatioiden siirtyvien määrärahojen käyttömahdollisuus on turvattava jatkossa sellaisenaan valtion tekemien sitoumusten toimeenpanemiseksi. Myös kuntayhtymien pitkien hankesopimusten rahoitusedellytykset on varmistettava. Maakuntien tulevat tehtävät ja rahoitus on mitoitettava yhteensopivasti ja tasapainoisesti siten, että rahoituksen porrastuksella vältetään suuria muutoksia maakuntien taloudessa.

- Maakuntien rahoitus- ja ohjausmallin jatkokehittämiseen tulee panostaa. Yhteinen neuvottelumenettely ja –toimielin rahoituksen ja tehtävien yhteensovittamisesta tarvitaan maakuntien ja valtion välille, jotta muutoksen hallinta ja vaikutusten arviointi toteutuvat. Yhteinen seurantaprosessi on näin suuressa muutoksessa kriittinen tekijä.

- Maakunnille siirtyviin tehtäviin sisäänrakennetut valtion säästö- ja keskittämisratkaisut eivät saa heikentää käynnistyvien maakuntien toimintaedellytyksiä. Maakunnille on annettava lainsäädännön ja rahoituksen puitteissa riittävästi harkintavaraa palvelujensa ja toimintojensa järjestämiseen.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanon valmistelu käynnistyi

- Lähtökohtana  uuden 1.7.17 perusteetavan väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanoneuvotteluille on ny­kyi­ses­sä valmisteluryhmässä edustettujen maakunnallisten avain­or­ga­ni­saa­tioi­den ylin viranhaltijajohto. Myös Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Poh­jois-Poh­jan­maan Ely-keskus voivat kumpikin nimetä jatkossa yh­den edustajansa varajäsenineen valmistelutoimielimen jä­se­nek­si. Toimielimeen varataan myös vastaisuudessa kolme jäsenyyttä va­ra­jä­se­ni­neen kunnille.Henkilöstöjärjestöt voivat yhteisesti nimetä valmistelutoimielimen ko­kouk­siin läsnäolo- ja puheoikeudella osallistuvat kaksi jäsentä va­ra­jä­se­ni­neen.Myös uudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja voi osallistua vastaavalla tavalla kokouksiin.Tavoitteena on, että eri sidosryhmät nimeävät edus­tuk­sen­sa valmistelutoimielimeen 31.5.17 mennessä. Kainuun maa­kun­ta­hal­li­tus tulee päättämään kokoonpanosta kokouksessaan 19.6.17. Asiaa käsitellään myös uudistuksen ohjausryhmän ko­kouk­ses­sa 3.4. ja 19.6.17.

Sotessa selvitetään Pohjois-Suomen yhteistyötä  ja organisaation uudistamista uuden maakunnan tarpeisiin

- Pohjois-Suomen alueella on selvitetty yh­teis­työ­tar­pei­ta, jotka liittyvät tulevan maakunnan jär­jes­tä­mis­osaa­mi­seen, tieto- ja viestintäteknologiaan,yhteisiin han­kin­toi­hin,ammattihenkilöiden saa­ta­vuuteen  ja päivystyspalveluiden yh­tei­seen kehittämiseen.Yh­tei­siä asioita ovat lisäksi digitaalisuus ja liikenneinfra. Osaa yh­teis­työ­asiois­ta valmistellaan sairaanhoitopiirien kesken, osa kanavoituu maakuntien neuvottelukuntayhteistyön kautta.

- Soten organisointiin on perustettu uusi valmistelutyöryhmä. Sen tehtävänä on selvittää mahdollisuudet sote-organisaation uudistamiseen, johto- ja hal­lin­to­sään­tö­jen kehittämiseen ja Kainuun uuden sairaalan  toiminnan ennakointiin muuhun sosiaali- ja ter­veys­toi­meen. Tehtävänä ovat myös Poh­jois-Suo­men yhteistyöasiat erityisesti sote-palvelujen osalta ja Kainuun maakunnan soten järjestämistehtävän val­mis­te­lu.Avainasiana on yhdistää sotessa tehty iso muutos- ja kehittämistyö uu­den maakunnan valmisteluun ja kehittää sitä edelleen.

- Sote-palvelujen tuottamista koskeva lakitäydennys liittyy sairaaloihin ja  vaativiin sosiaalihuoltoyksiköihin. Valtion valvovan viranomaisen tulee selkeästi ilmoittaa jo ennakkoon, missä palveluissa ja tilanteissa sertifiointi tai pakollinen ennakkotarkastus ei koske yksiköiden toimintaa. Tämä tulisi ohjeistaa kansallisesti  ja yhtenevällä tavalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lakiluonnos aiheuttaa julkiselle taloudelle lisäkustannuksia. Niihin tulee kohdentaa valtion rahoitusta, koska ennakkotarkastukset tai sertifioitu laadunhallintajärjestelmä rasittaa kustannuksina julkisten palveluiden tuottajia. Näitä menettelyjä ei saa myöskään tarpeettomasti laajentaa soten palvelutoimintaan.