Tiedote 07.03.2019

Kainuun soten yhtymähallituksen päätöksiä 6.3.2019

Li­sä­tie­to­ja ja liit­teet:

Kun­tayh­ty­män joh­ta­ja Mai­re Aho­pel­to 044 777 3033

http://mfilesjulkaisut.root.kainuu.fi/portaali/kainuunsote/view/63327/meeting/10249

Asia 3 Tilinpäätöksen tilannekatsaus  

Yhtymävaltuusto teki talousarvioon 2018 muutoksia 19.12.2018, 23 § ja hyväksyi, että yhtymävaltuuston kesäkuussa 2018 päättämä talousarvion alijäämä 4 475 000 euroa kasvaa 7 165 000 eurolla, jolloin kokonaisalijäämäksi muodostuu lokakuun toteuman pohjalta laaditun vuosiennusteen mukaan 11 640 000 euroa.  Yhtymähallituksessa 17.12.2018 § 268 ja yhtymävaltuustossa 19.12.2018 § 23 tuotiin esille, että ennuste ei sisällä mm. potilasvahinkovakuutuksesta mahdollisesti tulevaa lisäkustannusta, joka oli n. 4,0 milj. euroa eikä lomapalkkavarauksen muutosta 0,5 milj. euroa. Tällöin kokonaisalijäämä tulisi olemaan n. 16,1 milj. euroa.

Yhtymähallitus merkitsi tiedoksi vuoden 2018 tilinpäätöksen tilannekatsauksen. Kuntayhtymän tulos vuodelta 2018 on 26.2.2019 tiedon mukaan 20,8 miljoonaa euroa alijäämäinen.  Vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna vuoden 2018 talousarvio oli alun alkaen kuntamaksuosuuden osalta  

alimitoitettu. Kuntien raamineuvotteluissa hyväksymä maksuosuus oli vain 270 miljoonaa euroa, vaikka kuntien maksuosuus Kainuun sosiaali- ja terveyspalveluissa muotoutui jo vuoden 2017 tilipäätöksessä lähes 5 miljoonaa euroa suuremmaksi. Silloin olivat myös jo tiedossa työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset valtakunnalliset palkankorotukset vuodelle 2018. Niiden vaikutus Kainuun sotessa oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Lisäksi oli tiedossa, että työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset korotukset nostavat myös ostopalvelujen hintoja.

Kainuun soten asiakkaat tarvitsivat lisääntyvästi palveluja koko vuoden ajan, joten asiakaspalvelujen kustannukset ylittyivät arvioidusta kokonaisuudessaan noin 7,8 miljoonaa euroa. Merkittävä osa kustannuksista koitui yliopistosairaaloihin keskitettävien vaativien hoitojen kustannuksista. Tilinpäätöksen tietojen muutoksiin vielä tämän vuoden puolella vaikuttivat tilintarkastajan tammikuussa 2019 antamat ohjeistukset, jotka koskivat muun muassa uuden sairaalan rakentamisen vuoksi purettavien matalien rakennusten poistojen (1,3 milj. euroa) aikaistamista ja sisäilmaongelmiin liittyvien korjaustöiden kustannuksia (0,3 milj. euroa).  

Asia 5 Talouden tasapainottaminen   

Yhtymähallitus hyväksyi Kainuun soten talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelman mukaan kuntayhtymässä

  • selvitetään kaikkien toimitilojen käyttöasteet ja tiivistetään tilojen käyttöä
  • arvioidaan henkilömäärät ja henkilötyövuodet vuosina 2019 ja 2020 siirryttäessä uuteen sairaalaan sekä kartoitetaan määräaikaisten työntekijöiden tarve muutosten yhteydessä
  • harkitaan aina tapauskohtaisesti uuden työntekijän rekrytointia; eläkkeelle jäävien tilalle ei pääsääntöisesti palkata uutta työntekijää
  • jatketaan hankintakieltoa
  • tarkastellaan erikoissairaanhoidon sisäisiä lähetteitä ja käytäntöjä
  • tarkastellaan palveluverkkoa
  • tehdään toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joilla on myönteinen talousvaikutus

Yhtymähallitus edellytti, että toimenpiteet viedään kaikille tasoille. Kaikki talouteen vaikuttavat toimenpiteet tehdään välittömästi.

Asia 8 Pohjois-Suomen OYS-erityisvastuualueen yhteistyön loppuraportti ja selvitystyön jatkuminen  

Yhtymähallitus merkitsi tiedoksi selvitystyön tilanteen ja Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien virkajohdon näkemyksen. Sairaanhoitopiirien virkajohto haluaa painottaa, että sairaanhoitopiirien yhteistyön perusta on erikoissairaanhoidon kestävä tuotantorakenne erityisvastuualueella. Yhteistyön tarkoituksena on turvata sairaaloiden tarkoituksenmukainen työnjako ja toiminta, kattava päivystävien sairaaloiden verkosto sekä päivystävien keskussairaaloiden välttämättä tarvitsemat henkilöstöresurssit. Osuuskunnan mahdollisine tytäryhtiöineen johtajat näkevät yhtenä keinona tukea yhteisten tavoitteiden toteuttamista.

Asia 13 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2018      

Eläinlääkintähuollon palvelut saatiin viime vuonna toteutettua suunnitelmien mukaisesti. Tuotantoeläinten terveydenhuoltopalveluita on ollut saatavilla tarvetta vastaavasti ja terveysvalvontaohjelmat ovat toteutuneet suunnitellusti, vaikka erityisesti lyhytaikaisiin eläinlääkärien sijaisuuksiin on ollut vaikea saada tekijöitä. Kuntayhtymän eläinlääkäreillä oli vuoden 2018 aikana yhteensä 16 285 eläinlääkäri- ja pieneläinklinikkavastaanottokäyntiä. Käyntimäärät nousivat hieman edellisestä vuodesta.  

Eläinsuojelun valvontakäyntejä tehtiin yhteensä 158, joista 139 oli epäilyyn perustuvia tarkastuksia. Yli puolet epäilyyn perustuvista tarkastuksista kohdistui pieneläimiin. Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset pystyttiin tekemään kohtuullisessa ajassa ilmoituksen saannista.

Ympäristöterveydenhuollon tarkastuksia tehtiin yhteensä 390, joista suurin osa (76 %) oli suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksia. Keskusvirastojen suunnitelmien ja elintarvikevalvonnan  

riskinarvioinnin mukaan kuntayhtymän alueella olisi pitänyt tehdä kaikkiaan 1036 suunnitelmallista tarkastusta, ja tähän nähden toteuma oli 29 prosenttia. Tilanteeseen vaikutti muiden tehtävien (mm. lausunnot, ilmoitusten ja hakemusten käsittely, näytteenotto). Vuonna 2018 suunnitelmallisen valvonnan osuus kokonaisvalvonta-ajasta olikin noin 25 prosenttia. Muuhun kuin suunnitelmalliseen valvontaan käytettyyn työaikaan on vaikuttanut kaivostoimintaan liittyvien tehtävien hoito (mm. lausuntojen valmistelu) sekä kaava- ja ympäristölupalausuntojen valmistelu samoin kuin osallistuminen maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun. Myös häiriötilanteiden hoitoon käytettiin vuonna 2018 normaalia enemmän aikaa (tykkylumitilanne alkuvuodesta, pienten vesilaitosten häiriötilanteet, ruokamyrkytysepäilyt ja uimarannan noro-virusepidemia). Tilanteeseen vaikuttaa myös resurssien vähyys: Kainuun omaan suunnitelmaan verrattuna resurssivajaus on 0,36 henkilötyövuotta, keskusvirastojen esittämien tarkastusmäärien ja tarkastuksiin käytettävän työajan perusteella arvioituun resurssitarpeeseen verrattuna 2,6 henkilötyövuotta.  

Asia 14 Valtakunnallisen päivystyspalvelunumeron 116 117 käyttöönotto  

Yhtymähallitus merkitsi tiedoksi, että Kainuussa valmistellaan kansallisen 116 117 päivystysapunumeron käyttöönottoa. Tavoitteena on, että kuluvan vuoden aikana koko Suomessa on käytössä yksi päivystyksellinen puhelinnumero 116 117. Asukkaat voivat soittaa numeroon päivystyksellisissä sosiaali- ja terveysongelmissa, joissa ei ole kyse hätätilanteesta. Aluksi numero tarjoaa ohjausta ja neuvontaa puhelimitse, myöhemmin myös verkossa. Palvelun tavoitteena on parantaa asukkaiden saamaa palvelua, vähentää päivystyskäyntejä ja ensihoidon tehtävämääriä. Tavoitteena on myös ohjata hätänumeroon kuulumattomat puhelut oikeaan paikkaan.

Kansallinen päivystysapunumero on jo käytössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

Kainuussa on ollut pitkään käytössä suunnitellun päivystysavun mukainen konsepti. Päivystävä sairaanhoitaja on vastannut ympärivuorokautisesti päivystyksellisiin ohjaus- ja neuvontapuheluihin numerossa 08 6156 6000. Keskimäärin numeroon tulee kuukaudessa noin 3 500 puhelua. Kansallisen päivystysapunumeron käyttöönotto ei näin ollen aiheuta Kainuussa muutoksia toimintaan, sillä päivystysapunumeroon tulevat puhelut ohjautuvat entiseen tapaan päivystävälle sairaanhoitajalle.

Päivystysapunumeron käyttöönotosta koituu kuntayhtymälle aluksi jonkin verran nykyistä enemmän käyttömaksuja, jotka perustuvat teleoperaattoreiden välisen yhdysliikenteen laskutukseen. Kustannusten odotetaan laskevan merkittävästi tulevan valtakunnallisen kilpailutuksen jälkeen. Parantuneella palvelunohjauksella on kuitenkin odotettavissa kustannussäästöjä, jotka korvaavat yhdysliikenteen käyttömaksut.  

Päivystysapunumeron 116 117 käyttöön otosta Kainuussa tiedotetaan erikseen myöhemmin, kun palvelu on käytössä.

25 Hallintojohtajan valinta

Yhtymähallitus päätti ottaa lisäesityslistan asiana käsittelyyn hallintojohtajan valinnan.

Hallintojohtaja toimii keskitettyjen yhteisten tukipalveluiden tulosaluejohtajana, talousarvio n. 30 M€, työntekijöitä n. 330. Hallintojohtajan virka on ollut haettavana 28.1.2019 klo 15 mennessä. Kelpoisuusehtona hallintojohtajan virkaan on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä perehtyneisyys johtamiseen.

Määräaikaan mennessä virkaan haki 12 henkilöä:

hallintotieteiden maisteri Erja Heikkinen, varatuomari, oikeustie-teen kandidaatti Anu Huttunen, tradenomi/yamk Anssi Karjalainen, terveystieteen maisteri Tuula Kinnunen, diplomi-insinööri Markus Leinonen, filosofian maisteri Pirjo Kyyrönen, diplomi-insinööri Laura Parviainen, terveystieteiden maisteri Sanna Piirainen, kauppatieteiden maisteri Heini Pirttiaho, kauppatieteiden maisteri Eija Tolonen-Manninen, hallinnon liikuntatieteiden maisteri Jaana Vasankari (1.2.2019 alkaen Marjaana Kallio), diplomi-insinööri Jari Väisänen. Yksi hakija perui hakemuksensa ennen hakuajan päättymistä 28.1.2019.

Virkaan hakeneista valittiin haastateltavaksi 5 henkilöä. Haastattelijoina toimivat kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, yhtymähallituksen puheenjohtaja Tapani Kemppainen ja 1. varapuheenjohtaja Raili Myllylä. Työkokemuksen ja haastattelun perusteella Erja Heikkinen, Anu Huttunen ja Eija Tolonen-Manninen lähetettiin soveltuvuusarviointiin.

Haastattelutyöryhmä esitti yksimielisesti, että hallintojohtajan virkaan valitaan laaja-alaisen koulutuksen, työkokemuksen ja soveltuvuusarvioinnin perusteella varatuomari, oikeustieteen kandidaatti Anu Huttunen.

Yhtymähallitus valitsi avoinna olevaan hallintojohtajan virkaan varatuomari, oikeustieteen kandidaatti Anu Huttusen 1.4.2019 alkaen tai sopimuksen mukaan. Virassa sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa.