Kainuun soten yhtymähallituksen päätöksiä 27.3.2019
Lisätietoja ja liitteet:
Kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto 044 777 3033
Asia 4 Henkilöstöraportti
Yhtymähallitus hyväksyi vuoden 2018 henkilöstöraportin ja lähetti sen tiedoksi yhtymävaltuustolle. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2018 viimeisenä päivänä 3 881 henkilöä. Kokonaisiksi henkilötyövuosiksi (kokoaikaisiksi palkkatyövuosiksi) muutettuna työntekijäresurssia oli noin 3 421 henkilötyövuotta.
Määräaikaisia työsuhteita oli viidesosa, määräaikaisuuden yleisimpiä perusteita olivat perhevapaat, sairaus tai vuosilomat. Kainuun soten työntekijöistä 86 prosenttia on naisia. Työntekijöiden keski-ikä Kainuun sotessa on 46 vuotta, Työterveyden puolella 49 vuotta. Erilaisille eläkkeille jäi vuoden 2018 aikana 118 henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli sama kuin valtakunnallinen keskiarvo eli 60,9 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64-vuotiaina. Eläköitymisennusteen mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana eläköityy lähes kolmannes nykyisestä henkilöstöstä.
Asia 6 Talouden tasapainottamistoimet
Kainuun soten vuodelle 2019 hyväksyttyyn talousarvioon on varattu toimintakuluihin 329,1 miljoonaa euroa, mikä on 7,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuoden 2018 toteuma. Talousarviota tarkennetaan vuosittain yhtymähallituksen maalis-huhtikuussa hyväksymällä käyttösuunnitelmalla.
Kuntayhtymän jokaisen tulosyksikön tulee miettiä innovatiiviset ratkaisut, miten tulosyksikkö vähentää talousarvion 2019 menoista pysyvästi vähintään 50 000 euroa. Karsintavaatimus ei koske pieniä, henkilöstömäärältään yhden henkilön tulosyksiköitä.
Asia 11 Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta 2018
Vuonna 2018 sosiaaliasiamieheen otti yhteyttä yhteensä 177 asiakasta. Tarve jonkun toisen puolesta asiointiin näyttää lisääntyvän. Lähtökohtaisesti oikeus asiointiin toisen henkilön puolesta on vain asiakkaan laillisella edustajalla. Asiakas voi kuitenkin valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan asioitaan
valtakirjalla, jos valtakirjan antaja ymmärtää asian merkityksen. Yksi tapa varautua asiaan on edunvalvontavaltuus.
Asia 13 Talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistoimintamenettely aloittaminen
Kainuun sote on tuottanut vuonna 2013 solmitun sopimuksen mukaisesti Kainuun liitolle ja Kainuun soten jäsenkunnille ICT-palvelut sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Kajaani on irtautunut talous- ja henkilöstöhallinnon osalta yhteistyöstä jo aiemmin. Nyt muut Kainuun soten jäsenkunnat ovat irtisanoneet yhteistyösopimuksen talous- ja henkilöstöhallinnon osalta päättymään vuoden 2019 lopussa. Puolanka ja Sotkamo ovat irtisanoneet sopimuksen myös ICT-palvelujen osalta.
Kainuun soten hallitus päätti käynnistää sopimusten päättymisen vuoksi yhteistoimintamenettelyn, jossa arvioidaan irtisanomisten vaikutukset tukipalveluiden tuottamiseen ja henkilöstöön. Vielä ei ole
varmuudella tiedossa, ovatko kunnat halukkaita ottamaan nykyisiä kuntayhtymän työntekijöitä palvelukseensa. Talouspalvelujen osalta yhteistoimintamenettely koskee kaikkia 32 työntekijää. Arvioitu henkilöstön vähennystarve on 14 henkilöä. Henkilöstöpalvelujen palkkahallinnossa arvioitu henkilöstön vähennystarve on 8 henkilöä. ICT-palveluiden mahdollista vähennystarvetta selvitetään.
Asia 21 Suomussalmen Hoitokoti Välskärin kokonaispaikkamäärän muutos 1.5.2019 alkaen
Asia palautettiin jatkovalmisteluun.
Asia 22 Vuolijoen ympärivuotisten hoivapalvelujen toiminnan muutokset
Yhtymähallitus päätti, että Vuolijoen hoivayksikkö ja Emmakoti yhdistetään yhdeksi Emmakoti-nimiseksi yksiköksi. Hoitopaikkoja on muutoksen jälkeen yhteensä 28, eli kokonaispaikkamäärä vähenee neljällä nykyiseen yhteislaskettuun paikkamäärään verrattuna. Laitoshoidon hoitopaikat muuttuvat tehostetun palveluasumisen hoitopaikoiksi (18 kpl) ja lyhytaikaispaikoiksi (10 kpl).
Muutos tulee voimaan 1.10.2019. Omaisille pidetään infotilaisuus ja käydään tarvittavat yksittäiset keskustelut sen jälkeen, kun yhtymähallitus on tehnyt päätöksensä. Suurin osa omaisista tietää jo suunnitelmasta, sillä henkilökunta on kertonut suunnitellusta muutoksesta esimerkiksi uuden asukkaan muuttaessa yksikköön.
Muutoksen jälkeen asukkaat ovat vuokrasuhteessa Emmakotiin. He maksavat vuokran, lääkkeet ja tarvitsemansa tukipalvelut erillisten sopimusten mukaisesti. Hoitokodissa asuminen rinnastetaan
kotona asumiseen, joten asiakkaalla on mahdollisuus saada sairausvakuutuskorvauksia lääkkeistään ja muita Kelan etuuksia.
Asia 23 Maksuttoman ehkäisyn järjestäminen alle 20-vuotiaille
Asia palautettiin jatkovalmisteluun.
HANKKEIDEN LOPPURAPORTIT:
Erityislasten omaishoidon kehittäminen Kainuussa -hankkeen loppuraportti
Raportin mukaan hankkeen vahvuutena oli asiakasnäkökulma: Kainuun alueen erityislasten vanhemmista (17 henkilöä) koostunut kehittäjäasiakasryhmä toimi aktiivisesti teemoitetuin kuukausitapaamisin ajalla maaliskuusta 2017 toukokuuhun 2018. Tapaamisiin oli mahdollisuus osallistua myös etänä tietokoneen välityksellä. Lisäksi käytössä oli Omasoten sähköinen ryhmäalusta. Kehittäjäasiakasryhmässä käsiteltiin muun muassa hyvän palvelun erityispiirteitä, erityislapsen vanhemmuuden ja omaishoitajuuden sekä ansiotyön yhteensovittamista, erityislasten omaishoitajien kuntoutuskursseja ja erityislapsiperheen toimintakyvyn arviointia. Hanke tuotti erityislapsiperheen omaishoitotilanteen tunnistamisen työvälineen (nopea kysymyslomake) sekä sähköisen oppaan erityislasten vanhemmuudesta ja omaishoidon tuesta. Hankkeeseen saatiin valtionavustusta 80 % STM:stä 206.295 € (toteutuneet kustannukset olivat 257.869 euroa).
Vaikuttavaa elintapaohjausta poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeen loppuraportti
Kainuun soten VESOTE-hankkeen kohderyhmänä olivat kainuulaiset kutsuntaikäiset nuoret sekä keski-ikäiset miehet, jotka tarvitsevat elintapaohjausta. Hankkeessa kainuulaisten sote-ammattilaisten osaamista vahvistettiin UKK-instituutin ja Kainuun soten räätälöimällä koulutuksella liikunnan, ravitsemuksen ja lääkkeettömän unenhoidon osa-alueilla. Elintapaohjauskoulutuksen suorittaneista ammattilaisista koottiin ammattiryhmittäin alueellisia verkostoja, jotka mahdollistavat asiakkaan aiempaa aktiivisemman ohjauksen asiantuntijan vastaanotolle. Nuorten miesten tavoittamiseksi luotiin ennakkoterveystarkastuksesta armeijaan -palveluketju, jossa kartoitetaan kutsuntoihin osallistuvien henkilöiden toimintakykyä ja ohjataan halukkaita liikunta- ja ravitsemusneuvontaan. Hankkeeseen saatiin valtionavustusta 80 % STM:stä 160 807 euroa (toteutuneet kustannukset olivat 201 009 euroa).
Polut kuntoon osatyökykyisille -hankkeen loppuraportti
Hankkeen aikana selvitettiin työttömän palvelupolun sujuvan etenemisen kompastuskiviä projektityöryhmien sekä kokemusasiantuntijoiden avulla, tehtiin arvioita Kainuun soten
työkyvyntuen mallin toimivuudesta sekä saatiin integroitua työkykykoordinaattorit (yhteensä 10 työkykykoordinaattoria) osaksi Kainuun soten työkyvyntuen toimintamallia. Työkykykoordinaattoreita STM koulutti myös muihin Kainuun julkisiin organisaatioihin yhteensä 42 henkilöä, ja he muodostavat yhteisen maakunnallisen toimijaverkoston (Kuhmon kaupunki, Kajaanin kaupunki, Kainuun sote, Kainuun Prikaati, työllisyyttä tukevissa palveluissa (TE-toimisto, TYP), Kelassa, järjestöissä jne. Työkykykoordinaattoriverkostolle tehtiin myös yhteinen toimintakäsikirja. Hankkeessa rakennettiin maakunnallinen työttömän palvelupolku, ja Kajaanissa ja Kuhmossa toimii nyt monialainen työryhmä, joka kuuntelee ja tukee asiakasta. Hankkeeseen saatiin 80 % STM:stä valtionavustusta 173 729 euroa (toteutuneet kustannukset olivat 217 161 euroa).
Mukava Kainuu -hankkeen loppuraportti
Hankkeen tavoitteena oli parantaa Kainuun perhekeskusten toimintaa, kehittää parisuhteiden tukemista, eroauttamista sekä monikulttuurista tieto-taitoa. Tavoitteena oli vahvistaa lapsen
oikeuksia ja lapsinäkökulmaa kaikessa toiminnassa sekä lisätä Kainuun soten ja järjestöjen yhteistyötä ja asiakkaiden osallisuutta perhekeskustoiminnassa. Hankkeen ajan Facebookissa toimi
Neuvonantajavanhemmat-kehittäjäryhmä. Hankkeen aikana muun muassa otettiin käyttöön uusia matalan kynnyksen palveluita, kuten ennaltaehkäisevä sähköinen vanhempain tuki ’enjaksa.fi’-chat sekä nuorten tueksi ’Onks tää normaalia’-chat, vauvalähettiläs-toimintamalli sekä lasten eroryhmät. Järjestöjen kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Eron edessä ja Vanhemmuuden tuki -illat jatkuvat myös hankkeen jälkeen järjestövetoisesti (MLL). Kainuun soten osalta toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 360 079 euroa ja Kainuun soten osalta valtionavustus STM:stä 80 % 360 019 euroa.
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen (SOS Kainuu) -hankkeen loppuraportti
SOS Kainuu -hanke kokosi sosiaalisen kuntoutuksen kentän toimijat (aikuissosiaalityö, muut soten palvelut, TE-toimisto, TYP, kolmannen sektorin toimijat) ja koordinoi sosiaalisen kuntoutuksen käytännön työn sekä toimintamallien ja rakenteiden kehittämistä. Hanke työsti mallit
sosiaalisen kuntoutuksen maakunnallisesta koordinaatiosta, asiakastyöstä sekä Olohuone- eli
kohtaamispaikkatoiminnasta. Hankkeessa otettiin käyttöön ja levitettiin toimivia työkaluja sosiaaliseen kuntoutukseen ja tehtiin jalkautuvaa, suoraa asiakas- ja työparityötä. Tavoitteena oli asiakkaiden työ- ja
toimintakyvyn edistyminen ja sopivan jatkopolun löytyminen, ja pääosin tavoite myös saavutettiin. Hankkeessa oli mukana noin 170 (tavoite 125) asiakasta eri puolilla Kainuuta. Toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 330 690 euroa, johon haettu valtionavustusta ESR:stä 80 % 264 552 € (viimeinen maksatushakemus käsittelyssä).
Dokumentaatio, kirjaaminen ja tiedonkulku Kainuun sotessa -hankkeen loppuraportti
Omarahoitteisen Dokumentaatio, kirjaaminen ja tiedonkulku Kainuun sotessa -hankkeen tavoitteena oli kehittää asiakas- ja potilastiedon kirjaamista ja tiedonkulkua sekä parantaa kirjaamiskäytäntöjen luotettavauutta. Tavoitteisiin pääseminen edellytti kirjaamisen sisällön ja
muodon kehittämistä, toimintatapojen yhdenmukaistamista ja
tiedonkulun varmistamista.
