8.3.2017

Kainuun soten hallituksen päätöksiä 8.3.2017

Asiat 3-6 Uusi sairaala -allianssihankkeen eteneminen 

Hallitus merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen, jossa todettiin, että Uusi sairaala -allianssihankkeen toteutusvaiheen sopimus on allekirjoitettu 30.1.2017. Maansiirto- ja louhintatyöt ovat alkaneet helmikuun aikana, ja rakennustöihin liittyvät allianssin hankinnat sekä tilaajan vastuulla olevat varustelun hankintavalmistelut ovat käynnissä.

Hallitus merkitsi tiedoksi myös uuden sairaalan rakennusluvan, joka sai lainvoiman 27.1.2017. Luvan voimassaolo päättyy 27.1.2022. Lupaan ei sisälly vanhan ns. sairaalan tornin purkuhakemusta.   

Hallitus hyväksyi allianssiurakan valvontasuunnitelman. Valvonta toteutetaan rakennuttajavalvontana, josta vastaavat Kainuun soten hankkimat ulkopuoliset valvojat.

Asia 8 Kiinteistöpäällikön viran perustaminen  

Kuntayhtymän hallitus päätti äänestyksen jälkeen perustaa 1.4.2017 alkaen kiinteistöpäällikön toistaiseksi voimassa olevan viran. Uusi sairaala -hankkeen aikana on tullut useaan otteeseen esille tarve vahvistaa tilaajan eli Kainuun soten teknistä osaamista. Nyt Kainuun soteen rekrytoidaan kiinteistöpäällikkö, jonka tehtävä on toimia tilaajaorganisaation edustajana allianssin johtoryhmässä sekä varmistaa tilaajan etujen ja tavoitteiden toteutuminen uuden sairaalan rakentamishankkeen aikana. Juhani Seppänen esitti Ilkka Horton, Jussi Y. Hyryn ja Pirjo Ritakallio-Knuutisen kannattamana, että kiinteistöpäällikön virka perustetaan määräaikaisena ajalle 1.4.2017-31.12.2021 Uuden sairaalan rakentamisen ajaksi. Äänestyksessä annettiin yhteensä 12 ääntä, joista 8 kannatti toistaiseksi voimassa olevaa virkaa ja neljä määräaikaista virkaa. 

Asia 9 Lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi

Hallitus hyväksyi lausunnon, jonka mukaan esitetyllä tavalla toteutettu valinnanvapaus voi johtaa sote-palvelujen palveluketjujen hajaantumiseen ja sen seurauksena kustannusten nousuun ja palvelujen heikentymiseen Kainuussa. Lausunnossa esitetään, että valinnanvapautta ei tulisi toteuttaa esitetyssä aikataulussa 2019–2021 vaan asteittain vähitellen aloittaen esimerkiksi asumispalveluista.

Lausunnon mukaan on epätodennäköistä, että esitetty valinnanvapausmalli hillitsee kustannusten kasvua – sen sijaan malli lisää merkittävästi kustannusten kasvun riskiä, jos se tuottaa ylihoitoa ja kiristää kilpailua henkilöstöstä. Lisäksi asiakkaan mahdollisuus valita perustason palvelujen palveluntuottaja vuoden välein vaikeuttaa maakunnan talouden hallintaa erityisesti siksi, että maakunnalla on viimekätinen vastuu palvelujen tuottamisesta.

Kainuun soten hallituksen lausunnossa epäillään, että uudistus ei myöskään lisäisi terveyden tasa-arvoa. Eri alueilla asuvilla ihmisillä olisi erilainen määrä valinnanvapautta, sillä yksityinen palvelutuotanto ei välttämättä olisi Kainuussa kannattavaa ainakaan syrjäisemmissä kunnissa. Yksilötasolla valinnan vapauttaa rajoittaa myös se, että asiakkaan matkat korvattaisiin vain lähimpään sosiaali- ja terveyskeskukseen. Lausunnossa todetaan edelleen, että vaikka yksilötasolla asiakkaalla on periaatteessa mahdollisuus hakeutua itselleen sopivaan palveluun, läheskään kaikilla asiakkailla ei olisi käytännössä mahdollisuuksia esimerkiksi palveluntarjoajien asianmukaiseen vertailuun.   

Kainuun sote ei pidä valinnanvapausesitykseen sisältyvää yhtiöittämisvelvoitetta tarkoituksenmukaisena. Yhtiöittämisen katsotaan vaikeuttavan palvelujen integraatiota ja merkitsevän jopa palvelujen pirstoutumista, toisaalta henkilöstön kannalta yhtiöittäminen tuo työmarkkinoille lisää epävarmuutta. Hyvin toimivat ja yhteensopivat tietojärjestelmät ovat muutoksen onnistumisen edellytys, mikä on taas haaste myös yksityisille pienille palveluntuottajille.     

Asia 10 Kainuun soten toimintajärjestelmän uudistaminen

Kainuun soten hallitus merkitsi tiedoksi kuntayhtymässä käytössä olevan toimintajärjestelmän (=laadunhallintajärjestelmän) päivityksen ISO 9001:2015 standardin mukaiseksi. Toimintajärjestelmä kuvaa organisaation toimintaa ja ohjaa jatkuvan parantamisen ajatteluun. Toimintaa arvioidaan mittareiden ja palautekäytäntöjen lisäksi muun muassa johdon katselmuksilla, omavalvontakäyneillä ja sisäisillä arvioinneilla. Ulkoisessa sertifiointiarvioinnissa ovat mukana operatiivinen ja konservatiivinen vastuualue. Niillä on voimassa oleva ISO 9001 -laatujärjestelmän sertifikaatti, eli ulkoisen arvioijan todistus siitä, että toiminta täyttää laatujärjestelmän vaatimukset, on asiakaslähtöistä ja jatkuvan parantamisen periaate ohjaa toimintaa.  

Toimintajärjestelmän uudistaminen on kuitenkin tarpeen. Järjestelmä on nykyisellään hankalasti ylläpidettävä, vaikeasti käytettävä ja huonosti jalkautunut yksiköiden arkeen. Vaade toimintajärjestelmän päivitykseen tulee myös ISO 9001 standardin päivityksestä versioon 2015 (siirtymäaika on 3 vuotta). Lisäksi uuden sairaalan tuomat muutokset sekä sote- ja maakuntauudistus edellyttävät toimintajärjestelmän uudistamista.  

Tarkoituksena on uudistaa toimintajärjestelmä Lean-ajattelua hyödyntäen, poistaa turhaa päällekkäisyyttä, selkiyttää rakennetta ja sisältöä sekä helpottaa käytettävyyttä. Uudistettava toimintajärjestelmä noudattaa ISO 9001:2015 standardin vaateita. Standardi korostaa asiakaslähtöistä prosessimaista toimintaa, toiminnan riskien hallintaa, tavoitteellisuutta, mittaamista sekä jatkuvaa toiminnan arviointia ja parantamista.

Asia 12 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen

Kainuun soten hallitus merkitsi tiedoksi ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa koskevan raportin. Raportin mukaan ympäristöterveydenhuollon tarkastuksia tehtiin vuonna 2016 yhteensä 687 kappaletta, joista 60 prosenttia (329 kpl) oli suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksia. Tämän lisäksi suunnitelmallisia maidontuotantotilojen tarkastuksia tehtiin 77 kappaletta. Tarkastuksia tehtiin eniten elintarvikevalvonnassa, sitten terveydensuojelu- ja tupakkavalvonnassa.

Keskusvirastojen suunnitelmien ja elintarvikevalvonnan riskinarvioinnin mukaan kuntayhtymän alueella olisi kuitenkin pitänyt tehdä enemmän suunnitelmallisia tarkastuksia.

Näytteenotto tapahtui suunnitelman mukaisesti, mutta elintarvikevalvontanäytteitä otettiin suunniteltua vähemmän. Tähän on vaikuttanut kuntayhtymän oman laboratoriotoiminnan loppuminen, kuljetusaikataulujen sopimattomuus ja näytekuljetusten työllistävä vaikutus. Työpanosta onkin siirretty näytteenotosta tarkastuksiin.

Resursseja on ollut käytettävissä vähemmän kuin suunnitelmassa ennakoitiin. Suunnitelmaan verrattuna resurssivajaus on 0,45 henkilötyövuotta.  

Valvontaeläinlääkäri käytti työajastaan 65 prosenttia eläinsuojeluvalvontaan, mutta eläinsuojelun valvontakäyntejä tehtiin resurssipulan vuoksi noin viidennes edellisvuotta vähemmän. Epäilyyn perustuvista tarkastuksista hieman yli puolet kohdistui pieneläimiin – epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset pystyttiin kuitenkin tekemään kohtuullisessa ajassa ilmoituksen saannista.

Eläinlääkäripalveluiden saatavuudelle asetetut tavoitteet toteutuivat. Kuntayhtymän eläinlääkärit tekivät vuoden 2016 aikana eläinlääkärikäyntejä yhteensä 16 794 eläinlääkärikäyntiä. Tuotantoeläinten terveydenhuoltopalveluita on ollut saatavilla tarvetta vastaavasti, ja terveysvalvontaohjelmat ovat toteutuneet suunnitellusti.

Asia 14 Valtuustoaloitteet

Kainuun soten hallitus merkitsi tiedoksi, että valtuustoaloitteet ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (Jussi Y. Hyry) ja päättäjien kotihoitoon tutustumisesta (Vasemmistoliiton valtuustoryhmä) ovat valmistelussa.

Asia 19 Kajaanin vanhusneuvoston kannanotto laboratoriopalveluihin

Kainuun soten hallitus päätti, että Kajaanin nykyiselle pääterveysasemalle ei ole tarkoituksen mukaista järjestää laboratorionäytteenottoa. Kajaanin vanhusneuvosto on esittänyt, että Kajaanin pääterveysasemalla otettaisiin laboratorionäytteitä maanantaisin ja tiistaisin kolme tuntia aamuisin. Kainuun soten laboratoriotoiminnasta vastaava NordLab -liikelaitoskuntayhtymä on ilmoittanut, että tämä ei ole mahdollista. Lähivuosina Kainuun soten toiminnot siirtyvät joka tapauksessa nykyiseltä pääterveysasemalta keskussairaalan yhteyteen, joten laboratoriohoitajan toiminnalle ei ole sen jälkeen sijoituspaikkaa. 

Asia 20 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piirin kunta-avustus

Hallitus päätti myöntää Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri ry:lle kohdeavustuksena yhteensä 29 500 euroa vuoden 2017 toimintaan. Kyseessä on niin sanottu kunta-avustus.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri järjestää tilapäistä lastenhoitotoimintaa, joka vastaa perheiden tilapäiseen, lyhytaikaiseen lastenhoitotarpeeseen. Lastenhoitoapua on käytetty erityisesti tilanteissa, joissa vanhempi tarvitsee lapselleen hoitajan esimerkiksi vanhemman sairastuessa tai lääkärissäkäynnin, asioiden hoidon ja harrastuksiin osallistumisen vuoksi.

Vuonna 2016 palvelua käytti 62 perhettä, hoidettujen lasten määrä oli 193. Lisäksi ryhmähoidossa (tapahtumat ja lapsiparkki) oli yhteensä 400 lasta.

Asia 21 Kohdeavustukset yhdistyksille ja järjestöille vuonna 2017

Hallitus päätti myöntää yhdistyksille ja järjestöille kohdeavustuksia yhteensä 83 802 euroa. Yhteissummaan sisältyy myös Mannerheimin lastensuojeluliiton Kainuun piirin kunta-avustus, 29 500 euroa. Suurimmat yksittäiset avustukset saivat Kainuun Näkövammaiset ry (3 000 €) ja Kainuun Muistiryhdistys ry (2 000 €).

Asia 22 Sosiaalisen luototuksen lainapääoman lisääminen

Kainuun soten hallitus päätti korottaa sosiaalisten luottojen lainapääomaa 200 000 euroon 1.4.2017 alkaen.

Kainuun sote aloitti sosiaalisen luototuksen vuoden 2015 alussa. Sosiaalisella luoton lainapääomaa on ollut alun perinkin tarkoitus korottaa asteittain, kunnes lainapääoma on riittävän suuri sosiaalisen luototuksen järjestämiseksi. 

Sosiaalisten luottojen nykyisestä 150 000 euron lainapääomasta ei ollut helmikuun loppupuolella jäljellä kuin noin 14 900 euroa. Vuodelle 2017 on siksi tarve korottaa lainapääomaa, jotta sosiaalisiin luototuksiin liittyvää myöntämisvaltuutta on käytettävissä koko kalenterivuoden ajan. Muuten asiakkaille voidaan myöntää sosiaalisia luottoja enintään käytettävissä olevan lainapääoman mukaisesti, sitä mukaa kun lainapääomaa maksetaan takaisin. 

Asiakkaat ovat joka tapauksessa löytäneet palvelun. Vuonna 2016 yhteydenottoja oli yhteensä 241, joista tarkempiin selvityksiin johti 100. Myönteisiä luottopäätöksiä tehtiin 25, kielteisiä 13. Vuonna 2016 sosiaalisen luototuksen sosiaaliohjaajan työpanos oli määräaikaisesti kokoaikainen, mikä osaltaan lisäsi sosiaalisten luottojen kysyntää.

Sosiaalisesta luototuksesta ei aiheutunut luottotappioita vuonna 2016.

Lisätietoja:

http://mfilesotto.kainuu.fi/portaali/kainuunsote/134