UKK eli Usein Ky­syt­tyä Ko­ro­na­ro­ko­tuk­sis­ta

Vastauksia yleisimpiin koronarokotuksia koskeviin kysymyksiin (rokotusjärjestelyihin liittyvät vastaukset koskevat Kainuun soten järjestämisvastuuta; muiden paikkakuntien kohdalla voi olla käytännön syistä erilaisia ratkaisuja). Päivitetty 12.1.2022.

Ajantasainen viranomaistieto saatavilla THL:n sivuilta

Ketkä saavat kolmannen koronarokotteen?

THL suosittelee kolmatta koronarokoteannosta

• voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­sil­le 12 vuot­ta täyt­tä­neil­le, kun toi­ses­ta an­nok­ses­ta on ku­lu­nut vä­hin­tään 2 kuu­kaut­ta.
• 60 vuot­ta täyt­tä­neil­le ja yli 18-vuo­tiail­le ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vil­le, kun toi­ses­ta ro­ko­tuk­ses­ta on ku­lu­nut 3–4 kuu­kaut­ta.
• Muil­le 18 - 60 -vuo­tiail­le, jot­ka ei­vät kuu­lu ris­ki­ryh­miin 4–6 kuu­kau­den ku­lut­tua toi­ses­ta an­nok­ses­ta

Voinko valita rokotteeni?

• Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista, eikä rokotteiden valinta ei ole tällä hetkellä mahdollista 
• Käytössä uusiin rokotussarjoihin on tällä hetkellä kahta eri valmistetta: Pfizer-Biontechin Comirnaty sekä Modernan Spikevax.

Miksi ette tiedota enemmän?

• Kainuun sote tiedottaa lähes päivittäin koronaan liittyvistä asioista; rokotetieto on koottu verkkosivuille, jonka lisäksi viikoittain paikallislehdissä ilmoitetaan rokotusvuorossa olevat.

Minkä rokotteen tulen saamaan?

• Kainuussa uudet rokotettavat saavat Kainuussa joko Pfizerin tai Modernan mRNA-valmisteen. 

Ovat­ko ro­kot­teet tur­val­li­sia, tu­lee­ko niis­tä oi­rei­ta?

• Kaik­ki Suo­mes­sa käy­tet­tä­vät ro­kot­teet ovat tur­val­li­sia ja lä­päis­seet tar­kan tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen ja sa­mat tut­ki­mus­vai­heet kuin muut­kin ro­kot­teet.

• Ro­ko­teai­ne he­rät­tää eli­mis­tön vas­tus­tus­ky­vyn ko­ro­na­vi­rus­ta vas­taan. Ro­kot­teen jäl­keen voi il­me­tä pai­kal­li­sia oi­rei­ta pis­tos­koh­das­sa, ku­ten ki­pua, pu­noi­tus­ta, kuu­mo­tus­ta ja tur­vo­tus­ta. Ta­val­li­sia ovat myös ohi­me­ne­vät ylei­soi­reet, ku­ten kuu­me­reak­tiot, li­has­sär­ky, pään­sär­ky, vä­sy­mys, är­ty­nei­syys, huo­no­voin­ti­suus ja vi­lun­vä­ris­tyk­set. 

• Pai­kal­lis- ja ylei­soi­reet al­ka­vat yleen­sä pa­rin vuo­ro­kau­den si­säl­lä ro­kot­ta­mi­ses­ta. Ne me­ne­vät ohi muu­ta­mis­sa tun­neis­sa tai vuo­ro­kau­sis­sa. Nii­tä voi hoi­taa kuu­me- ja ki­pu­lääk­keel­lä, ku­ten ibup­ro­fee­nil­la, nap­rok­see­nil­la tai pa­ra­se­ta­mo­lil­la. Pai­kal­lis- ja ylei­soi­reet ei­vät es­tä jat­ko­ro­ko­tuk­sia.

Mis­tä saa li­sä­tie­to­ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­siin liit­tyen?

• Kaik­ki Kai­nuun so­ten ko­ro­na­ro­ko­tus­tie­to on koot­tu verk­ko­si­vuil­le so­te.kai­nuu.fi/ko­ro­na­ro­ko­tuk­set
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa kansallisesta rokotustiedotuksesta, lisätietoja.
• Tie­do­tus­vä­li­neil­le lä­he­te­tään ­tie­dot­teet, jois­sa il­moi­te­taan ajan­koh­tai­set asiat
• Kai­nuun so­te tie­dot­taa omis­sa ka­na­vis­saan (verk­ko­si­vut, Fa­ce­book, Twit­ter)
• Ro­ko­te­tie­dot­teet jul­kais­taan vii­koit­tain pai­kal­lis­leh­dis­sä (Ko­ti-Ka­jaa­ni, Kuh­mo­lai­nen, Ylä-Kai­nuu ja Sot­ka­mo-leh­ti)

Voi­ko ro­kot­teen ot­taa, jos on sai­ras­tu­nut ko­ro­na­tau­tiin tai es­tää­kö jo­ku muu sai­raus tai lää­ki­tys ro­ko­tuk­sen an­ta­mi­nen?

• Ko­ro­na­tau­din sai­ras­ta­mi­nen tai sai­ras­tet­tu tau­ti ei es­tä ro­ko­tus­ta; aikaväliksi. Taudin sairastaneelle suositellaan ensimmäistä koronarokoteannosta, kun 6 kuukautta sairastetusta taudista on kulunut. Voimakkaasti immuunipuutteiselle rokote voidaan antaa jo 1−3 kuukauden kuluttua sairastetusta taudista.
• Suojatehon kannalta taudin sairastanut tarvitsee toisen annoksen 3–6 kuukauden kuluttua taudista tai ensimmäisestä rokoteannoksesta. Toinen annos voidaan kuitenkin antaa jo aiemmin, jos se on tarpeen esimerkiksi matkustamisen vuoksi tai muista painavista syistä. Toinen annos voidaan tällöin antaa tavallisella 6–12 viikon annosvälillä.
• Muut sai­rau­det tai käy­tet­tä­vä lää­ki­tys ei yleensä es­tä ro­kot­teen ot­ta­mis­ta.
• Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan silloin rokottamista siirretään.

Voi­ko ro­kot­tees­ta sai­ras­tua ko­ro­na­tau­tiin?

• Ei voi, ro­kot­teis­sa ei käy­te­tä tau­tia ai­heut­ta­vaa vi­rus­ta tai sen osia.

Es­tää­kö al­ler­gia ko­ro­na­ro­ko­tuk­sen?

• Mi­kään ylei­nen al­ler­gia ei es­tä ko­ro­na­ro­ko­tus­ta. Ai­noas­taan, jos hen­ki­lö on saa­nut ana­fy­lak­ti­sen reak­tion jos­tain ro­kot­teen ai­neo­sas­ta tai en­sim­mäi­ses­tä ro­ko­tean­nok­ses­ta, hen­ki­löä ei ro­ko­te­ta. mR­NA-val­mis­teet (Pfi­ze­rin ja Mo­der­nan val­mis­teet) si­säl­tä­vät pie­nen mää­rän po­lye­ty­lee­nig­ly­ko­lia ja Ast­ra­Ze­ne­can val­mis­te po­ly­sor­baat­ti 80-ai­net­ta, joil­le al­ler­giat ovat hy­vin har­vi­nai­sia.

Mi­ten ro­ko­tus ras­kaa­na ole­vil­le tai ime­tyk­sen ai­ka­na?

• Ro­ko­tuk­sen voi ot­taa jos suun­nit­te­lee ras­kaut­ta. Ras­kaa­na ole­vat voi­daan tar­vit­taes­sa ro­kot­taa, mut­ta kat­ta­via ro­ko­te­tut­ki­muk­sia ei ole tois­tai­sek­si teh­ty (neu­vot­te­le asias­ta lää­kä­rin kans­sa).
• Ime­tys ei ole es­te ro­ko­tuk­sel­le.  

Onko rokotuksen jälkeen noudatettava suojausohjeita?

Rokotuksen jälkeenkin on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia, kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronaviruksen torjumiseksi. 

Näin on toimittava sen vuoksi, että rokote ei täysin estä sairastumista tai viruksen tartuttamista, vaikka riski merkittävästi väheneekin.

Viikko toisen rokotteen jälkeen henkilöä ei kuitenkaan altistustilanteessa automaattisesti enää määrätä karanteeniin. Mikäli henkilö on oireinen, testataan ja tarvittaessa toimenpiteet tulosten mukaan. 

Voiko rokotteen ottaa, jos on sairaana?

Siirrä rokotusta, jos sinulla on kuumetta tai kuumeinen infektio.

Pitääkö olla huolissaan, kun kuulin, että kansalaisilta pimitetään tietoa koronatartunnoista ja rokotteista?

Ei tarvitse olla huolissaan. Huhujen ja väärän tiedon levittäminen on sitä vastoin ongelma. Vahvistettu tieteellinen tieto ja viranomaisten julkaisema tieto ovat Suomessa erittäin luotettavia.

Luin netistä, että koronarokotteet eivät tehoakaan niin kuin väitetään. Miksi huijaatte?

Rokotteet käyvät läpi tarkan tieteellisen tutkimusprosessin. Tuloksia tarkennetaan myös lisätietojen mukaan. Tällä hetkellä tiedetään mm. että toisen annoksen jälkeen sekä  mRNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojateho nousee erittäin hyväksi (80-95 prosenttiin). Suojatehon kannalta keskeisintä on estää vaikeita tautimuotoja, missä rokotteet näyttäisivät onnistuvan erinomaisesti. Myös suoja virusmuunnoksia vastaan toisen annoksen jälkeen on osoittautumassa hyväksi.

Koronarokotteet vähentävät myös viruksen tarttumista ihmisestä toiseen, koska viruksen määrä elimistössä vähenee. Rokotetut saavat PCR-koronavirustestistä positiivisen testituloksen huomattavasti harvemmin kuin rokottamattomat. Lisätietoja: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotteiden-teho-koronavirusta-vastaan