UKK eli Usein Ky­syt­tyä Ko­ro­na­ro­ko­tuk­sis­ta

Vastauksia yleisimpiin koronarokotuksia koskeviin kysymyksiin (rokotusjärjestelyihin liittyvät vastaukset koskevat Kainuun soten järjestämisvastuuta; muiden paikkakuntien kohdalla voi olla käytännön syistä erilaisia ratkaisuja). 

Voinko valita rokotteeni?

  • Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista, eikä rokotteiden valinta ei ole tällä hetkellä mahdollista.

Miksi rokotukset eivät edisty nopeammin?

  • Rokotukset järjestetään ajanvarauksella käytettävissä olevien rokkoaineiden ja rokottajien mukaan.

Miksi ette tiedota enemmän?

  • Kainuun sote tiedottaa päivittäin koronaan liittyvistä asioista; rokotetieto on koottu verkkosivuille, jonka lisäksi viikoittain paikallislehdissä ilmoitetaan rokotusvuorossa olevat.

Miksi ette vastaa puheluihin nopeammin?

  • Puhelujonoa puretaan mahdollisimman pian. Henkilöstöä ei ole lisättäväksi ilman vaikutuksia muihin palveluihin. Rokotusvuorossa olevat voivat varata rokotusajan ilman odotusta Omasoten nettipalvelusta.

Minkä rokotteen tulen saamaan?

  • 1951 ja sitä ennen syntyneet rokotetaan Kainuussa mRNA-valmisteilla (joko Pfizerin tai Modernan rokote) ja 1952–56 syntyneet sairausriskiryhmään kuuluvat rokotetaan AstraZenecalla. Kainuussa rokotetaan tällä hetkellä vain näitä kahta ryhmää; rokotukset laajenevat rokotteiden saatavuuden mukaan.

Kenelle AstraZenecaa ei anneta?

  • Toistaiseksi AstraZenecan rokotetta ei anneta alle 65 vuotiaille. Eikä 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet aivolaskimotukoksen eli sinustromboosin (diagnoosikoodi I63.6) tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian eli verihiutaleniukkuuden (HIT).
  • Aikaisemmin sairastettu aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lukinkalvonalainen vuoto ei ole este rokotteen antamiselle. Myöskään aikaisemmin sairastettu keuhkoveritulppa tai syvä laskimotukos esimerkiksi alaraajoissa ei ole este AstraZenecan rokotteen antamiselle.

Minulla on ollut erilaisia sairauksia, kuulunko riskiryhmään ja saanko rokotteen

  • Vakavalle koronataudille altistavat sairaudet on määritelty kansallisesti ja listaus niistä on esitetty rokotusinfossa. Ohjeita seuraamalla löytyy vastaukset useimpiin kysymyksiin.

Miksi en saa rokotetta, kun muualla/muut henkilöt jo saavat?

  • Rokotusjärjestys on säädetty Valtioneuvoston asetuksella, jota tarkentavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet. Rokotteiden saatavuuden vaihtelut ja käyttöön liittyviin ohjeisiin tehtävät muutokset vaikuttavat rokotusten toimeenpanoon. Suomessa kuntien välillä on eroja toimeenpanon yksityiskohdissa, mutta periaatteet ovat valtakunnallisesti yhtenevät.

Ovat­ko ro­kot­teet tur­val­li­sia, tu­lee­ko niis­tä oi­rei­ta?

  • Kaik­ki Suo­mes­sa käy­tet­tä­vät ro­kot­teet ovat tur­val­li­sia ja lä­päis­seet tar­kan tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen ja sa­mat tut­ki­mus­vai­heet kuin muut­kin ro­kot­teet.

  • Ro­ko­teai­ne he­rät­tää eli­mis­tön vas­tus­tus­ky­vyn ko­ro­na­vi­rus­ta vas­taan. Ro­kot­teen jäl­keen voi il­me­tä pai­kal­li­sia oi­rei­ta pis­tos­koh­das­sa, ku­ten ki­pua, pu­noi­tus­ta, kuu­mo­tus­ta ja tur­vo­tus­ta. Ta­val­li­sia ovat myös ohi­me­ne­vät ylei­soi­reet, ku­ten kuu­me­reak­tiot, li­has­sär­ky, pään­sär­ky, vä­sy­mys, är­ty­nei­syys, huo­no­voin­ti­suus ja vi­lun­vä­ris­tyk­set. 

  • Pai­kal­lis- ja ylei­soi­reet al­ka­vat yleen­sä pa­rin vuo­ro­kau­den si­säl­lä ro­kot­ta­mi­ses­ta. Ne me­ne­vät ohi muu­ta­mis­sa tun­neis­sa tai vuo­ro­kau­sis­sa. Nii­tä voi hoi­taa kuu­me- ja ki­pu­lääk­keel­lä, ku­ten ibup­ro­fee­nil­la, nap­rok­see­nil­la tai pa­ra­se­ta­mo­lil­la. Pai­kal­lis- ja ylei­soi­reet ei­vät es­tä jat­ko­ro­ko­tuk­sia.
  • Ast­ra­Ze­ne­can ko­ro­na­ro­ko­tteen osalta varotoimena erittäin harvinaiseen verihyytymähäiriöön liittyen Thl on ohjeistanut seuraavaa: AstraZenecan valmisteen saa­nei­ta oh­jeis­te­taan ot­ta­maan yh­teyt­tä ter­vey­den­huol­toon vä­lit­tö­mäs­ti (päi­vys­ty­sa­pu 116 117 tai 08 6156 6000), mi­kä­li il­me­nee oi­rei­ta, ku­ten hen­ge­nah­dis­tus­ta, rin­ta­ki­pua, ala­raa­jo­jen tur­vo­tus­ta tai pit­kit­ty­nyt­tä vat­sa­ki­pua ro­ko­tuk­sen jäl­keen. Ter­vey­den­huol­toon on myös otet­ta­va yh­teyt­tä vä­lit­tö­mäs­ti, jos ro­ko­tus­ta seu­raa­vi­na päi­vi­nä il­me­nee neu­ro­lo­gi­sia oi­rei­ta, mu­kaan lu­kien voi­ma­kas tai pit­kit­ty­nyt pään­sär­ky, näön hä­mär­ty­mi­nen, tai pie­niä ihon­si­säi­siä ve­ren­pur­kau­mia muual­la­kin kuin ro­ko­tus­koh­das­sa.

Voi­ko it­se va­li­ta min­kä ro­kot­teen ot­taa?

  • Ei voi. Ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lös­tö ro­kot­taa väes­tön käy­tet­tä­vis­sä ole­vil­la val­mis­teil­la kan­sal­lis­ten lin­jaus­ten mu­kaan.
  • Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa on käy­tös­sä kol­me ro­ko­te­val­mis­tet­ta: Pfi­zer-Bion­tec­hin ja Mo­der­nan (mR­NA-ro­kot­tei­ta), ja Ast­ra­Ze­ne­can (vi­rus­vek­to­ri­ro­ko­te), jot­ka kaik­ki edel­lyt­tä­vät kak­si an­nos­ta. En­sim­mäi­sen ja toi­sen ro­kot­teen vä­li on 12 viik­koa.

Mik­si ro­ko­tuk­sia ei to­teu­te­ta no­peam­min tai mas­sa­ro­ko­tuk­si­na?

  • Ro­kot­tei­den saa­ta­vuus on ra­joi­tet­tua. Kai­nuu­seen saa­daan ny­ky­tie­don mu­kaan 1000 – 2000 ro­ko­tet­ta vii­koit­tain ke­vään ajan.
  • Tä­män vuok­si ro­ko­tet­ta­via ryh­miä ava­taan aluk­si ris­ki­ryh­mit­täin al­kaen van­hem­mis­ta ikä­luo­kis­ta ede­ten kor­kean ris­kin po­ti­lai­siin.
  • Ajan­va­rauk­sel­la voi­daan var­mis­taa ro­ko­tus­ten koh­den­tu­mi­nen ja ro­ko­tuk­siin käy­tet­tä­vän re­surs­sien käyt­tö mah­dol­li­sim­man hy­vin.

Mis­tä saa li­sä­tie­to­ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­siin liit­tyen?

  • Kaik­ki Kai­nuun so­ten ko­ro­na­ro­ko­tus­tie­to on koot­tu verk­ko­si­vuil­le so­te.kai­nuu.fi/ko­ro­na­ro­ko­tuk­set
  • Tie­do­tus­vä­li­neil­le lä­he­te­tään päi­vit­täis­tie­dot­teet, jois­sa il­moi­te­taan ajan­koh­tai­set asiat
  • Kai­nuun so­te tie­dot­taa omis­sa ka­na­vis­saan (verk­ko­si­vut, Fa­ce­book, Twit­ter)
  • Ro­ko­te­tie­dot­teet jul­kais­taan vii­koit­tain pai­kal­lis­leh­dis­sä (Ko­ti-Ka­jaa­ni, Kuh­mo­lai­nen, Ylä-Kai­nuu ja Sot­ka­mo-leh­ti)

Voi­ko ro­kot­teen ot­taa, jos on sai­ras­tu­nut ko­ro­na­tau­tiin tai es­tää­kö jo­ku muu sai­raus tai lää­ki­tys ro­ko­tuk­sen an­ta­mi­nen?

  • Ko­ro­na­tau­din sai­ras­ta­mi­nen tai sai­ras­tet­tu tau­ti ei es­tä ro­ko­tus­ta.
  • Muut sai­rau­det tai käy­tet­tä­vä lää­ki­tys ei es­tä ro­kot­teen ot­ta­mis­ta.

Voi­ko ro­kot­tees­ta sai­ras­tua ko­ro­na­tau­tiin?

  • Ei voi, ro­kot­teis­sa ei käy­te­tä tau­tia ai­heut­ta­vaa vi­rus­ta tai sen osia.

Saako omaishoitaja rokotuksen samalla kun hoidettava, entä eri-ikäiset yli 70-vuotiaat pariskunnat?

  • Tällä hetkellä samalla ajanvarauksella voidaan antaa rokote, mikäli sekä hoitaja ja hoidettava ovat yli 70-vuotiaita. Näin voidaan toimia, koska käytettävä rokote on sama. Alle 70-vuotiailla on eri rokotevalmiste eikä samanaikainen rokottaminen ole toistaiseksi mahdollista.
  • Yli 70-vuotiaiden rokotuksissa noudatetaan ikäjärjestystä, joten eri-ikäiset puolisot rokotetaan ikäryhmänsä mukaisesti.

Es­tää­kö al­ler­gia ko­ro­na­ro­ko­tuk­sen?

  • Mi­kään ylei­nen al­ler­gia ei es­tä ko­ro­na­ro­ko­tus­ta. Ai­noas­taan, jos hen­ki­lö on saa­nut ana­fy­lak­ti­sen reak­tion jos­tain ro­kot­teen ai­neo­sas­ta tai en­sim­mäi­ses­tä ro­ko­tean­nok­ses­ta, hen­ki­löä ei ro­ko­te­ta. mR­NA-val­mis­teet (Pfi­ze­rin ja Mo­der­nan val­mis­teet) si­säl­tä­vät pie­nen mää­rän po­lye­ty­lee­nig­ly­ko­lia ja Ast­ra­Ze­ne­can val­mis­te po­ly­sor­baat­ti 80-ai­net­ta, joil­le al­ler­giat ovat hy­vin har­vi­nai­sia.

Mi­ten ro­ko­tus ras­kaa­na ole­vil­le tai ime­tyk­sen ai­ka­na?

  • Ro­ko­tuk­sen voi ot­taa jos suun­nit­te­lee ras­kaut­ta. Ras­kaa­na ole­vat voi­daan tar­vit­taes­sa ro­kot­taa, mut­ta kat­ta­via ro­ko­te­tut­ki­muk­sia ei ole tois­tai­sek­si teh­ty (neu­vot­te­le asias­ta lää­kä­rin kans­sa).
  • Ime­tys ei ole es­te ro­ko­tuk­sel­le.  

Mi­ten voi va­ra­ta ajan ko­ro­na­ro­ko­tuk­siin?

Ko­ro­na­ro­ko­tus­ten net­tia­jan­va­rauk­sen osoit­tees­sa oma­so­te.kai­nuu.fi. 1951 ja aiemmin syntyneet voivat teh­dä varauksen myös nu­me­ros­ta 044 709 3788. Sai­raus­pe­rus­teis­ten ris­ki­ryh­mien ajan­va­rausnumero on 08 718 9303.

  • Net­tia­jan­va­rauk­ses­sa ei tois­tai­sek­si ole ns. puo­les­ta asioin­tia eli hen­ki­lön on va­rat­ta­va ai­ka it­se. Ajan­va­raus on Oma­so­tes­sa nä­ky­vis­sä vain ro­ko­tus­ryh­mään kuu­lu­vil­le.
  • Näin va­raat ajan:
  1. Kir­jau­du Oma­so­te-pal­ve­luun (oma­so­te.kai­nuu.fi)
  2. Va­lit­se ”ajan­va­raus” -> ”ter­veys­pal­ve­lui­den ajan­va­raus” -> ”neu­vo­lan ajan­va­raus” ja jos olet yli 70-v, va­lit­se va­li­kos­ta ”ka­jaa­ni­lais­ten iän­mu­kai­set ko­ro­na­ro­ko­tuk­set” tai ”mui­den kun­tien iän­mu­kai­set ko­ro­na­ro­ko­tuk­set”. Jos kuu­lut sai­raus­ris­ki­ryh­mään, va­lit­se "ka­jaa­ni­lais­ten ris­ki­ryh­mä­läis­ten ko­ro­na­ro­ko­tuk­set" tai "mui­den kun­tien ris­ki­ryh­mä­läis­ten ko­ro­na­ro­ko­tuk­set"  
  3. Var­mis­ta ro­ko­tu­sai­ka- ja paik­ka ajan­va­rauk­ses­ta.
  4. Net­tia­jan­va­rauk­sen teh­neel­le an­ne­taan ro­ko­tus­pai­kal­la ai­ka tois­ta ro­ko­tean­nos­ta var­ten 12 vii­kon pää­hän en­sim­mäi­ses­tä.
  5. Jos jou­dut pe­ru­maan ro­ko­tea­jan, pe­ru ai­ka Oma­so­te­pal­ve­lus­ta tai soi­ta pe­ruu­tus­nu­me­roon 040 6780590.

Onko rokotuksen jälkeen noudatettava suojausohjeita?

Rokotuksen jälkeen on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia, kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronaviruksen torjumiseksi. 

Näin on toimittava sen vuoksi, että vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, kuinka hyvin rokote estää tartuttamista.

Viikko toisen rokotteen jälkeen henkilöä ei kuitenkaan altistustilanteessa enää määrätä karanteeniin. Mikäli oireinen, testataan ja tarvittaessa toimenpiteet tulosten mukaan. 

Voiko rokotteen ottaa, jos on sairaana?

Siirrä rokotusta, jos sinulla on kuumetta tai kuumeinen infektio.

Arvelen kuuluvani erityiseen riskiryhmään. Mistä voin tarkistaa saanko rokotteen sairauden perusteella?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tuottanut listan, jonka mukaan rokotuksia annetaan sairauden perusteella riskiryhmään kuuluville. Ryhmiä on kaksi: ryhmä 1 ensin , sitten ryhmä 2 (ryhmien sisällä ei ole määrättyä järjestystä)

Ko­ro­na_sai­raus­pe­rus­tei­set ris­ki­ryh­mät

Lue li­sää THL:n verk­ko­si­vuil­ta

Olen yli 70-vuotias, ja minulla on riskiryhmään kuuluvien luettelossa mainittuja sairauksia (mm. syöpä, keuhkoahtauma ja munuaissairaus). Joko saan rokotuksen?

Yli 70-vuotiaiden rokotusvuoron ratkaisee ikä, vaikka olisi myös riskisairauksia. Eli rokotuksen saa ikäryhmän vuorolla. Alle 70-vuotiaat rokotetaan riskisairauksien ryhmien mukaan, (pl. omaishoitajat) 

Pitääkö olla huolissaan, kun kuulin, että kansalaisilta pimitetään tietoa koronatartunnoista ja rokotteista?

Ei tarvitse olla huolissaan. Huhujen ja väärän tiedon levittäminen on sitä vastoin ongelma. Vahvistettu tieteellinen tieto ja viranomaisten julkaisema tieto ovat Suomessa erittäin luotettavia.

Luin netistä, että koronarokotteet eivät tehoakaan niin kuin väitetään. Miksi huijaatte?

Rokotteet käyvät läpi tarkan tieteellisen tutkimusprosessin. Tuloksia tarkennetaan myös lisätietojen mukaan. Tällä hetkellä tiedetään mm. että toisen annoksen jälkeen sekä  mRNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojateho nousee erittäin hyväksi (80-95 prosenttiin). Suojatehon kannalta keskeisintä on estää vaikeita tautimuotoja, missä rokotteet näyttäisivät onnistuvan erinomaisesti.

Vielä ei tiedetä varmasti, kuinka hyvin koronarokotteet estävät viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Kuitenkin nyt käytössä olevat koronarokotteet vähentävät merkitsevästi koronaviruksen määrää nenänielussa. Rokotetut saavat PCR-koronavirustestistä positiivisen testituloksen huomattavasti harvemmin kuin rokottamattomat. Lisätietoja: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotteiden-teho-koronavirusta-vastaan

koronarokote