UKK eli Usein Ky­syt­tyä Ko­ro­na­ro­ko­tuk­sis­ta

Vastauksia yleisimpiin koronarokotuksia koskeviin kysymyksiin (rokotusjärjestelyihin liittyvät vastaukset koskevat Kainuun soten järjestämisvastuuta; muiden paikkakuntien kohdalla voi olla käytännön syistä erilaisia ratkaisuja). Päivitetty 30.7.2021.

Voinko valita rokotteeni?

  • Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista, eikä rokotteiden valinta ei ole tällä hetkellä mahdollista (poislukien  1.toukokuuta alkaen yli 65-vuotiaiden osalta voi valita haluaako AstraZenecan valmisteen, mutta Kainuussa uusia rokotuksia ei tehdä AstraZenecalla). Thl suosittelee, että ensimmäisenä rokotteena Astra Zenecaa saaneet yli 65-vuotiaat saavat myös toisen annoksen samalla valmisteella.
  • Käytössä uusiin rokotussarjoihin on tällä hetkellä kahta eri valmistetta: Pfizer-Biontechin Comirnaty sekä Modernan Spikevax.

Miksi rokotukset eivät edisty nopeammin?

  • Rokotukset järjestetään ajanvarauksella käytettävissä olevien rokkoaineiden ja rokottajien mukaan.

Miksi ette tiedota enemmän?

  • Kainuun sote tiedottaa lähes päivittäin koronaan liittyvistä asioista; rokotetieto on koottu verkkosivuille, jonka lisäksi viikoittain paikallislehdissä ilmoitetaan rokotusvuorossa olevat.

Miksi ette vastaa puheluihin nopeammin?

  • Puhelujonoa puretaan mahdollisimman pian. Henkilöstöä ei ole lisättäväksi ilman vaikutuksia muihin palveluihin. Rokotusvuorossa olevat voivat varata rokotusajan ilman odotusta Omasoten nettipalvelusta.

Minkä rokotteen tulen saamaan?

  • Tällä hetkellä (30.7) Kainuussa uudet rokotettavat saavat Kainuussa joko Pfizerin tai Modernan mRNA-valmisteen. 

    1956 tai sitä ennen syntyneet AstraZenecalla rokotetut saavat myös 2. annoksen samalla valmisteella, ellei ensimmäisestä annoksesta ole aiheutunut vakavaa allergista reaktiota. Thl suosittelee, että ensimmäisenä rokotteena Astra Zenecaa saaneet yli 65-vuotiaat saavat myös toisen annoksen samalla valmisteella. Myös 65 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus valita mRNA-rokote AstraZenecan rokotteen sijaan.

    1957 syntyneet ja sitä nuoremmat ensimmäisenä rokoteannoksena AstraZenecaa saaneet saavat toisena annoksena mRNA-valmisteen.

Kenelle AstraZenecaa ei anneta?

  • AstraZenecan rokotetta ei Suomessa anneta alle 65 vuotiaille. Eikä 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet aivolaskimotukoksen eli sinustromboosin (diagnoosikoodi I63.6) tai hepariinihoitoon liittyvän trombosytopenian eli verihiutaleniukkuuden (HIT).
  • Aikaisemmin sairastettu aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai lukinkalvonalainen vuoto ei ole este rokotteen antamiselle. Myöskään aikaisemmin sairastettu keuhkoveritulppa tai syvä laskimotukos esimerkiksi alaraajoissa ei ole este AstraZenecan rokotteen antamiselle.

Minulla on ollut erilaisia sairauksia, kuulunko riskiryhmään ja saanko rokotteen

  • Vakavalle koronataudille altistavat sairaudet on määritelty kansallisesti ja listaus niistä on esitetty rokotusinfossa. Ohjeita seuraamalla löytyy vastaukset useimpiin kysymyksiin.

Miksi en saa rokotetta, kun muualla/muut henkilöt jo saavat?

  • Rokotusjärjestys on säädetty Valtioneuvoston asetuksella, jota tarkentavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet. Rokotteiden saatavuuden vaihtelut ja käyttöön liittyviin ohjeisiin tehtävät muutokset vaikuttavat rokotusten toimeenpanoon. Suomessa kuntien välillä on eroja toimeenpanon yksityiskohdissa, mutta periaatteet ovat valtakunnallisesti yhtenevät.

Ovat­ko ro­kot­teet tur­val­li­sia, tu­lee­ko niis­tä oi­rei­ta?

  • Kaik­ki Suo­mes­sa käy­tet­tä­vät ro­kot­teet ovat tur­val­li­sia ja lä­päis­seet tar­kan tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen ja sa­mat tut­ki­mus­vai­heet kuin muut­kin ro­kot­teet.

  • Ro­ko­teai­ne he­rät­tää eli­mis­tön vas­tus­tus­ky­vyn ko­ro­na­vi­rus­ta vas­taan. Ro­kot­teen jäl­keen voi il­me­tä pai­kal­li­sia oi­rei­ta pis­tos­koh­das­sa, ku­ten ki­pua, pu­noi­tus­ta, kuu­mo­tus­ta ja tur­vo­tus­ta. Ta­val­li­sia ovat myös ohi­me­ne­vät ylei­soi­reet, ku­ten kuu­me­reak­tiot, li­has­sär­ky, pään­sär­ky, vä­sy­mys, är­ty­nei­syys, huo­no­voin­ti­suus ja vi­lun­vä­ris­tyk­set. 

  • Pai­kal­lis- ja ylei­soi­reet al­ka­vat yleen­sä pa­rin vuo­ro­kau­den si­säl­lä ro­kot­ta­mi­ses­ta. Ne me­ne­vät ohi muu­ta­mis­sa tun­neis­sa tai vuo­ro­kau­sis­sa. Nii­tä voi hoi­taa kuu­me- ja ki­pu­lääk­keel­lä, ku­ten ibup­ro­fee­nil­la, nap­rok­see­nil­la tai pa­ra­se­ta­mo­lil­la. Pai­kal­lis- ja ylei­soi­reet ei­vät es­tä jat­ko­ro­ko­tuk­sia.
  • Ast­ra­Ze­ne­can ko­ro­na­ro­ko­tteen osalta varotoimena erittäin harvinaiseen verihyytymähäiriöön liittyen Thl on ohjeistanut seuraavaa: AstraZenecan valmisteen saa­nei­ta oh­jeis­te­taan ot­ta­maan yh­teyt­tä ter­vey­den­huol­toon vä­lit­tö­mäs­ti (päi­vys­ty­sa­pu 116 117), mi­kä­li il­me­nee oi­rei­ta, ku­ten hen­ge­nah­dis­tus­ta, rin­ta­ki­pua, ala­raa­jo­jen tur­vo­tus­ta tai pit­kit­ty­nyt­tä vat­sa­ki­pua ro­ko­tuk­sen jäl­keen. Ter­vey­den­huol­toon on myös otet­ta­va yh­teyt­tä vä­lit­tö­mäs­ti, jos ro­ko­tus­ta seu­raa­vi­na päi­vi­nä il­me­nee neu­ro­lo­gi­sia oi­rei­ta, mu­kaan lu­kien voi­ma­kas tai pit­kit­ty­nyt pään­sär­ky, näön hä­mär­ty­mi­nen, tai pie­niä ihon­si­säi­siä ve­ren­pur­kau­mia muual­la­kin kuin ro­ko­tus­koh­das­sa.

Voi­ko it­se va­li­ta min­kä ro­kot­teen ot­taa?

  • Ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lös­tö ro­kot­taa väes­tön käy­tet­tä­vis­sä ole­vil­la val­mis­teil­la kan­sal­lis­ten lin­jaus­ten mu­kaan; vapaata valintaa ei ole, pl. yli 65-vuotiaat voivat valita haluavatko AstraZenecan koronarokotteen.
  • Täl­lä het­kel­lä Kainuussa on käy­tös­sä kol­me ro­ko­te­val­mis­tet­ta: Pfi­zer-Bion­tec­hin ja Mo­der­nan (mR­NA-ro­kot­tei­ta), ja Ast­ra­Ze­ne­can (vi­rus­vek­to­ri­ro­ko­te), jot­ka kaik­ki edel­lyt­tä­vät kak­si an­nos­ta. En­sim­mäi­sen ja toi­sen ro­kot­teen vä­li on 12 viik­koa.

Mik­si ro­ko­tuk­sia ei to­teu­te­ta no­peam­min tai mas­sa­ro­ko­tuk­si­na?

  • Ro­kot­tei­den saa­ta­vuus on ra­joi­tet­tua. Kai­nuu­seen saa­daan kesän aikana 2000 - 3000 ro­ko­tet­ta vii­koit­tain.
  • Ro­ko­tet­ta­via ryh­miä ava­taan aluk­si  terveydenhuollon henkilöstölle sekä ris­ki­ryh­mit­täin al­kaen van­hem­mis­ta ikä­luo­kis­ta ede­ten kor­kean ris­kin po­ti­lai­siin. Tämän jälkeen ikäluokittain vanhemmasta nuorimpaan.
  • Ajan­va­rauk­sel­la voi­daan var­mis­taa ro­ko­tus­ten koh­den­tu­mi­nen ja ro­ko­tuk­siin käy­tet­tä­vän re­surs­sien käyt­tö mah­dol­li­sim­man hy­vin.

Mis­tä saa li­sä­tie­to­ja ko­ro­na­ro­ko­tuk­siin liit­tyen?

  • Kaik­ki Kai­nuun so­ten ko­ro­na­ro­ko­tus­tie­to on koot­tu verk­ko­si­vuil­le so­te.kai­nuu.fi/ko­ro­na­ro­ko­tuk­set
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa kansallisesta rokotustiedotuksesta, lisätietoja.
  • Tie­do­tus­vä­li­neil­le lä­he­te­tään ­tie­dot­teet, jois­sa il­moi­te­taan ajan­koh­tai­set asiat
  • Kai­nuun so­te tie­dot­taa omis­sa ka­na­vis­saan (verk­ko­si­vut, Fa­ce­book, Twit­ter)
  • Ro­ko­te­tie­dot­teet jul­kais­taan vii­koit­tain pai­kal­lis­leh­dis­sä (Ko­ti-Ka­jaa­ni, Kuh­mo­lai­nen, Ylä-Kai­nuu ja Sot­ka­mo-leh­ti)

Voi­ko ro­kot­teen ot­taa, jos on sai­ras­tu­nut ko­ro­na­tau­tiin tai es­tää­kö jo­ku muu sai­raus tai lää­ki­tys ro­ko­tuk­sen an­ta­mi­nen?

  • Ko­ro­na­tau­din sai­ras­ta­mi­nen tai sai­ras­tet­tu tau­ti ei es­tä ro­ko­tus­ta.
  • Muut sai­rau­det tai käy­tet­tä­vä lää­ki­tys ei yleensä es­tä ro­kot­teen ot­ta­mis­ta.
  • Rokotusta ei anneta kuumeisen taudin aikana, vaan silloin rokottamista siirretään.

Voi­ko ro­kot­tees­ta sai­ras­tua ko­ro­na­tau­tiin?

  • Ei voi, ro­kot­teis­sa ei käy­te­tä tau­tia ai­heut­ta­vaa vi­rus­ta tai sen osia.

Saako omaishoitaja rokotuksen samalla kun hoidettava, entä eri-ikäiset yli 70-vuotiaat pariskunnat?

  • Samalla ajanvarauksella voidaan antaa rokote, mikäli sekä hoitaja ja hoidettava ovat yli 70-vuotiaita. Näin voidaan toimia, koska käytettävä rokote on sama. Alle 70-vuotiailla on eri rokotevalmiste eikä samanaikainen rokottaminen ole toistaiseksi mahdollista.
  • Yli 70-vuotiaiden rokotuksissa noudatetaan ikäjärjestystä, joten eri-ikäiset puolisot rokotetaan ikäryhmänsä mukaisesti.

Es­tää­kö al­ler­gia ko­ro­na­ro­ko­tuk­sen?

  • Mi­kään ylei­nen al­ler­gia ei es­tä ko­ro­na­ro­ko­tus­ta. Ai­noas­taan, jos hen­ki­lö on saa­nut ana­fy­lak­ti­sen reak­tion jos­tain ro­kot­teen ai­neo­sas­ta tai en­sim­mäi­ses­tä ro­ko­tean­nok­ses­ta, hen­ki­löä ei ro­ko­te­ta. mR­NA-val­mis­teet (Pfi­ze­rin ja Mo­der­nan val­mis­teet) si­säl­tä­vät pie­nen mää­rän po­lye­ty­lee­nig­ly­ko­lia ja Ast­ra­Ze­ne­can val­mis­te po­ly­sor­baat­ti 80-ai­net­ta, joil­le al­ler­giat ovat hy­vin har­vi­nai­sia.

Mi­ten ro­ko­tus ras­kaa­na ole­vil­le tai ime­tyk­sen ai­ka­na?

  • Ro­ko­tuk­sen voi ot­taa jos suun­nit­te­lee ras­kaut­ta. Ras­kaa­na ole­vat voi­daan tar­vit­taes­sa ro­kot­taa, mut­ta kat­ta­via ro­ko­te­tut­ki­muk­sia ei ole tois­tai­sek­si teh­ty (neu­vot­te­le asias­ta lää­kä­rin kans­sa).
  • Ime­tys ei ole es­te ro­ko­tuk­sel­le.  

Mi­ten voi va­ra­ta ajan ko­ro­na­ro­ko­tuk­siin?

Ko­ro­na­ro­ko­tus­ten net­tia­jan­va­raus tehdään osoit­tees­sa oma­so­te.kai­nuu.fi. Mikäli nettivaraus ei ole mahdollista, varauksen voi tehdä myös nu­me­ros­ta 044 709 3788. 

  • Ajan­va­raus on Oma­so­tes­sa nä­ky­vis­sä vain ro­ko­tus­ryh­mään kuu­lu­vil­le.
  • Näin va­raat ajan:
  1. Kir­jau­du Oma­so­te-pal­ve­luun (oma­so­te.kai­nuu.fi)
  2. Va­lit­se ”ajan­va­raus” -> ”ter­veys­pal­ve­lui­den ajan­va­raus” -> ”koronarokotusten ajan­va­raus” ja  paikkakuntasi rokotukset .
  3. Var­mis­ta ro­ko­tu­sai­ka- ja paik­ka ajan­va­rauk­ses­ta.
  4. Net­tia­jan­va­rauk­sen teh­neel­le an­ne­taan ro­ko­tus­pai­kal­la ai­ka tois­ta ro­ko­tean­nos­ta var­ten 12 vii­kon pää­hän en­sim­mäi­ses­tä.
  5. Jos jou­dut pe­ru­maan ro­ko­tea­jan, pe­ru ai­ka Oma­so­te­pal­ve­lus­ta tai soi­ta pe­ruu­tus­nu­me­roon 040 6780590.

Onko rokotuksen jälkeen noudatettava suojausohjeita?

Rokotuksen jälkeenkin on edelleen tärkeää pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia, kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronaviruksen torjumiseksi. 

Näin on toimittava sen vuoksi, että rokote ei täysin estä sairastumista tai viruksen tartuttamista, vaikka riski merkittävästi väheneekin.

Viikko toisen rokotteen jälkeen henkilöä ei kuitenkaan altistustilanteessa automaattisesti enää määrätä karanteeniin. Mikäli henkilö on oireinen, testataan ja tarvittaessa toimenpiteet tulosten mukaan. 

Voiko rokotteen ottaa, jos on sairaana?

Siirrä rokotusta, jos sinulla on kuumetta tai kuumeinen infektio.

Arvelen kuuluvani erityiseen riskiryhmään. Mistä voin tarkistaa saanko rokotteen sairauden perusteella?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tuottanut listan, jonka mukaan rokotuksia annetaan sairauden perusteella riskiryhmään kuuluville. Ryhmiä on kaksi: ryhmä 1 ensin , sitten ryhmä 2 (ryhmien sisällä ei ole määrättyä järjestystä). Riskryhmään voi kuulua myos 12 vuotta täyttäneet.

Ko­ro­na_sai­raus­pe­rus­tei­set ris­ki­ryh­mät

Lue li­sää THL:n verk­ko­si­vuil­ta

Olen yli 70-vuotias, ja minulla on riskiryhmään kuuluvien luettelossa mainittuja sairauksia (mm. syöpä, keuhkoahtauma ja munuaissairaus). Joko saan rokotuksen?

Yli 70-vuotiaiden rokotusvuoron ratkaisee ikä, vaikka olisi myös riskisairauksia. Eli rokotuksen saa ikäryhmän vuorolla. Alle 70-vuotiaat rokotetaan riskisairauksien ryhmien mukaan, (pl. omaishoitajat) 

Pitääkö olla huolissaan, kun kuulin, että kansalaisilta pimitetään tietoa koronatartunnoista ja rokotteista?

Ei tarvitse olla huolissaan. Huhujen ja väärän tiedon levittäminen on sitä vastoin ongelma. Vahvistettu tieteellinen tieto ja viranomaisten julkaisema tieto ovat Suomessa erittäin luotettavia.

Luin netistä, että koronarokotteet eivät tehoakaan niin kuin väitetään. Miksi huijaatte?

Rokotteet käyvät läpi tarkan tieteellisen tutkimusprosessin. Tuloksia tarkennetaan myös lisätietojen mukaan. Tällä hetkellä tiedetään mm. että toisen annoksen jälkeen sekä  mRNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojateho nousee erittäin hyväksi (80-95 prosenttiin). Suojatehon kannalta keskeisintä on estää vaikeita tautimuotoja, missä rokotteet näyttäisivät onnistuvan erinomaisesti. Myös suoja virusmuunnoksia vastaan toisen annoksen jälkeen on osoittautumassa hyväksi.

Koronarokotteet vähentävät myös viruksen tarttumista ihmisestä toiseen, koska viruksen määrä elimistössä vähenee. Rokotetut saavat PCR-koronavirustestistä positiivisen testituloksen huomattavasti harvemmin kuin rokottamattomat. Lisätietoja: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotteiden-teho-koronavirusta-vastaan

koronarokote