Tervetuloa synnyttäneiden osastolle 4

Perhehuone

Perhehuoneessa isä voi olla äidin ja vauvan kanssa ympäri vuorokauden. Perhehuoneen hinta on 49,50/vrk. Hinta sisältää aamu- ja iltapalan. Suihkussa puoliso voi käydä synnytyssalin pukutilassa. 


Ruokailu

Aamu- ja iltapala on katettu osaston potilaskeittiöön klo 7.30 - 8.30 ja 18.30 -19.30.
Lounas ja päivällinen tarjotaan osaston päiväsalissa.
Osaston keittiöstä voi väliaikoina itse hakea syömistä ja juomista.
Kanttiini palvelee 2. kerroksessa ma - pe klo 8 – 16, viikonloppuisin se on suljettu.


Vaatetus ja hoitotarvikkeet

Synnyttäneille äideille on osastolla kylpyhuone, jonka kaapeista löytyy pyyhkeitä ja vaihtovaatteita. Siteitä on vessoissa. Tiheät siteenvaihdot ja alapesut vähentävät infektioriskiä synnytyksen jälkeen. Potilashuoneen kaapissa on liinavaatteita, joita voi itse vaihtaa tarpeen mukaan. Omia vaatteita saa myös käyttää osastolla.
Vauvan vaatteita ja hoitotarvikkeita on synnyttäneiden kansliassa. Potilashuoneissa on yhteinen hoitopöytä.
Kännykän ja tietokoneen käyttö
Kännykkää voi käyttää rajoituksetta, pyydämme kuitenkin huomioimaan mahdollista huonekaveria. Mikäli vauvanne on hoidossa keskolassa, tarkasta kännykänkäyttömahdollisuus!!.
Omaa tietokonetta voi käyttää osastolla. Käyttö vaatii oman nettiyhteyden.


Fysioterapeutti

Osastolla on mahdollisuus fysioterapeutin lantionpohjan lihasharjoitteluohjaukseen ja liikuntaneuvontaan. Tarvittaessa fysioterapeuttiin voi olla yhteydessä  myös  kotiutumisen jälkeen.
Os 4/ fysioterapeutti puh. 044 7974218

 
Päivittäiset hoitotoimet ja kotiutuminen

Omahoitaja on ohjaamassa osastolla vauvanhoidossa ja imetyksessä ympäri vuorokauden. Pyytäkää rohkeasti apua ja kysykää, mikäli jokin asia askarruttaa mieltä.  Kylvetysohjausta annetaan ensisynnyttäjille ja tarpeen mukaan myös uudelleensynnyttäjille ennen kotiutumista.
Synnyttäneen kohdun supistumista ja vuotoa seurataan päivittäin kotiutumiseen asti.
Lastenlääkäri tarkastaa vauvan 2-3 vuorokauden iässä. Tämän jälkeen kotiutuminen on mahdollista mikäli äidin ja vauvan vointi sen sallii.
Ensisynnyttäjät ja leikatut äidit ovat osastolla yleensä pidempään kuin uudelleensynnyttäjät. Keskimääräinen hoitoaika on kolme vuorokautta.
Mikäli vauvanne on hoidettavana keskolassa tarkastukset ja kotiutuminen tapahtuvat yksilöllisesti vauvan voinnin mukaan.
Terveet, alateitse synnyttäneet äidit kotiuttaa pääsääntöisesti kätilö, muut äidit kotiuttaa lääkäri. Mahdollinen jälkitarkastuspaikka sovitaan kotiutuksen yhteydessä.
Voitte kertoa avoimesti toiveistanne hoidon suhteen, pyrimme mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan niitä.


   
Imetyksen ensipäivät

 

Ihokontakti ja vierihoito

Äiti ja vastasyntynyt kuuluvat yhteen. Pitämällä vauvaa vierellään ja hoitamalla häntä itse vanhemmat tutustuvat lapseensa ja oppivat hoitamaan häntä. Osastollamme pyrimme toteuttamaan ympärivuorokautista vierihoitoa ja vauvantahtista imetystä.
Ihokontakti ja ensi-imetys heti syntymän jälkeen ovat tärkeitä asioita imetyksen onnistumisen ja jatkumisen kannalta. Ihokontaktissa vauvan verensokeri pysyy tasaisena, elintoiminnot pysyvät vakaimpina, vauva pysyy lämpimänä ja itkee vähemmän. Vauvan omatahtinen imeminen lisää maidonnousua ja maidon määrää. Osastolla on saatavana ihokontaktitoppeja, jotka helpottavat jatkuvampaa ihokontaktia ja imetystä. Myös isä voi pitää vauvaa ihokontaktissa.
Aluksi imetys voi tuntua hankalalta ja vaikealta, mutta kannattaa olla kärsivällinen. Onnistumiseen tarvitaan yleensä paljon harjoitusta ja käytännön apua. Erilaisia pulmatilanteita voi syntyä jos vauvan on vaikea löytää hyvä imuote, vauva on erityisen väsynyt syntymän jälkeen eikä jaksa heti imeä, vauva on vaativa tai temperamenttinen, äidin rinnanpäät ovat kipeät tai rinnat pakkautuneet. Osastoltamme saat alusta alkaen apua ja tukea imetykseen.
Imetyksen kannalta on tärkeätä, että äiti havaitsee vauvan nälkäviestit. Näitä ovat mm. suun avaaminen, pään kääntäminen sivulle, kielen lipominen ja nyrkin imeminen. Vauva tulee imettää aina kun hän osoittaa näitä merkkejä. Tiheä, lapsentahtinen imetys ensipäivistä alkaen on paras riittävän maitomäärän takaaja. Varsinainen maidonnousu tapahtuu yleensä 2-6 vuorokauden kuluttua lapsen syntymästä. Jos imetyksen onnistuminen kuitenkin mietityttää, niin on mahdollista jo ennen osastolta lähtöä varata aika imetyspoliklinikalle.
 

 

Ensimmäinen vuorokausi

Ensimmäisen vuorokauden aikana vauvat nukkuvat paljon ja imevät rintaa vain muutamia kertoja. Vauvaa kannattaa kuitenkin pitää lähellä, ihokontaktissa. Alkuun maidon tulo on vähäistä, mutta maidon laatu korvaa määrän.

 

Toinen ja kolmas vuorokausi


Vauvat aloittavat tiheän syömisen ensimmäisen vuorokauden lopulla. Tällöin vauva imee aktiivisesti jonkin aikaa (yleensä 15-30 minuuttia) ja näyttää sitten nukahtavan. Jos hänet yrittää siirtää pois viereltä, hän havahtuu ja haluaa rinnalle imemään. Näiden tiheiden imujen tarkoituksena on saada äidin maitomäärä lisääntymään ja taata vauvalle riittävä ravinnonsaanti. Äidin kannattaa järjestää imetykset sellaisiksi, että pystyy itse lepäämään samalla kuin imettää.
Kolmantena vuorokautena maitomäärä alkaa yleensä lisääntyä ja vauva tyytyy jo harvempiin ja lyhyempiin imetyksiin.


Lisämaidon antaminen, tutin ja rintakumin käyttäminen

Terve, täysiaikainen ja normaalipainoinen vastasyntynyt ei tarvitse ensipäivinäkään muuta ravintoa äidinmaidon lisäksi. Tiheät imetyksen riittävät takaamaan vauvan ravitsemuksen. Kuitenkin on olemassa tilanteita, jossa vauva tarvitsee lisämaitoa ennen äidin maitomäärän lisääntymistä. Tällaisia ovat esim. ennenaikaisesti syntyneet lapset, pieni- tai suuripainoiset lapset, tai äidin raskauden aikainen diabetes. Näissäkin tilanteissa on erityisen tärkeätä imettää lasta tiheästi lisämaidon antamisen lisäksi.
Jos vauva ei pysty imemään rintaa säännöllisesti, äiti voi lypsää rintojaan ja antaa lypsymaidon vauvalle ruiskulla, lusikalla, hörpyttämällä tai pullosta. Mikäli äidin tai vauvan vointi estää vierihoidon, esimerkiksi jos vauva on keskolassa, äidin on hyvä aloittaa lypsäminen kuuden tunnin sisällä vauvan syntymästä. Osaston henkilökunta ohjaa lypsämisen toteutuksessa.
Tuttia käyttävä vauva imee rintaa harvemmin ja saa siten vähemmän maitoa, siksi tutin käyttöä olisi syytä harkita ennen kuin imetys sujuu ja äidin maitomäärä vastaa vauvan tarvetta.  Sairaalassa emme käytä tutteja.
Osastolta voi lainata rintakumeja. Rintakumit toimivat imetyksen apuvälineenä esimerkiksi silloin kun rinnanpäät ovat matalat tai vauva ei saa rinnasta hyvää imuotetta.


Rintojen hoito synnytyksen jälkeen

Imetyksen alkupäivinä rinnanpäät voivat olla arat, mutta arkuus helpottaa muutamien päivien kuluessa.  Rintoihin voi tulla myös haavaumia, paras ennaltaehkäisy on huolehtia oikeasta imuotteesta. Arkoihin rinnanpäihin voi imetyksen jälkeen puristaa muutaman rasvaisen maitopisaran, antaa ilmakylpyjä tai käyttää esim. lanoliinia sisältävää voidetta.
Maidon noustessa rinnat kasvavat ja niissä esiintyy kuumotusta ja turvotusta. Samalla maitomäärä lisääntyy selvästi. Olo saattaa tuntua epämukavalta, mutta helpottaa tiheiden imetysten avulla jo muutamassa päivässä.
Joskus turvotus on niin voimakasta, että se aiheuttaa kipua äidille ja vaikeuttaa imetystä.
Suihku tai lämpimät kääreet (esim. märkä pyyheliina tai lämmin kauratyyny) ennen imetystä helpottavat herumista. Rintaa voi myös kevyesti hieroa tai sivellä rintakehästä nänniin päin.  Hieromista voi jatkaa imetyksen aikana. Jos kiristys imetyksen jälkeen on edelleen voimakasta, voi rintoja vielä lypsää.
Imeytyksen välillä voit helpottaa rintojen turvotusta kylmillä kääreillä tai kaalinlehdillä. Kylmää kannattaa laittaa rinnoille vasta imetyksen jälkeen, jottei maidon heruminen hidastu.
On tärkeää, että imetys tuntuu hyvältä. Jokainen äiti ja vauva ovat erilaisia ja hyvä imetys voi merkitä eri asioita. Äidillä on oikeus päättä mitä hän imetykseltä haluaa. Pyrimme antamaan jokaiselle äidille yksilöllistä imetysohjausta. Toivomme, että otatte rohkeasti esille mieltänne askarruttavat asiat.


Kotihoito-ohje synnytyksen jälkeen

Lapsi tuo elämään paljon sisältöä ja iloa, mutta muuttaa jo totuttua elämäntapaa ja parisuhdetta. Kukin äiti ja isä kasvavat vanhemmuuteen omalla tavallaan. Vanhemmuus on sitoutumista ja vastuuta uudesta perheenjäsenestä. Avoin ja lämmin keskustelu parisuhteen sisällä helpottaa uudessa elämäntilanteessa. Kotona päivälepo ja kotitöiden jakaminen auttaa synnyttänyttä toipumisessa. Levon lisäksi säännöllisellä liikunnalla ja ulkoilulla kuntoudut nopeasti.