Kysymyksiä ja vastauksia koronapandemiasta

(päiv. 27.4.2022)

Kenelle annetaan kolmas koronarokote?

  • voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­sil­le 12 vuot­ta täyt­tä­neil­le, kun toi­ses­ta an­nok­ses­ta on ku­lu­nut vä­hin­tään 2 kuu­kaut­ta.
  • 60 vuot­ta täyt­tä­neil­le ja yli 18-vuo­tiail­le ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vil­le, kun toi­ses­ta ro­ko­tuk­ses­ta on ku­lu­nut 3–4 kuu­kaut­ta.
  • Muil­le 18 - 60 -vuo­tiail­le, jot­ka ei­vät kuu­lu ris­ki­ryh­miin 4–6 kuu­kau­den ku­lut­tua toi­ses­ta an­nok­ses­ta.

Nel­jättä ro­ko­tean­nosta suositellaan

  • 12 vuot­ta täyt­tä­neil­le, joi­den im­muu­ni­puo­lus­tus on voi­mak­kaas­ti hei­ken­ty­nyt
  •  80 vuot­ta täyt­tä­neil­le 
  • iäk­käi­den hoi­va­ko­deis­sa asu­vil­le.

Pitääkö lapset testata, jos on oireita?

Mkäli perheen vanhemmat ovat kahteen kertaan rokotettuja ja perheessä on vain alle 12-vuotiaita lapsia, eikä tiedossa ole altistumista koronavirustartunnalle, ei lieväoireista lasta tarvitse rutiininomaisesti testata.

Alle 12-vuotiaat oireiset testataan mikäli on vahvasti altistunut koronatartunnalle tai perhepiirissä on yli 12-vuotiaita, joilla ei ole täyttä rokotesuojaa.

Mistä tietää milloin palata töihin tai kouluun, jos on altistunut koronalle?

Yleisohjeena on, että yli 12-vuotiaat voivat negatiivisen testin jälkeen palata töihin tai kouluun; kuitenkaan oireisena ei tule altistaa muita, vaan tulee sairastaa kotona.

Miten nyt pääsee koronatesteihin?

Terveydenhuollossa tehtävän koronatestin sijaan suositellaan jatkossa koronakotitestien käyttöä

  • henkilöille, joilla on lieviä koronavirustartuntaan sopivia oireita.

Terveydenhuollon koronatestiä suositellaan, mikäli

  • henkilöllä on koronavirustartuntaan sopivia vaikeita oireita tai kuuluu vaikean koronavirustaudin riskiryhmään
  • on raskaana
  • työskentelee sote-alalla (testaus työnantajan tarkentavien ohjeistusten mukaisesti)
  • tarvitsee tartuntatautipäivärahaan oikeuttavan todistuksen

Pal­jon­ko on riit­tä­vä tur­va­vä­li?

Riip­puu ti­lan­tees­ta. Nor­maa­lis­sa lä­hi­kon­tak­ti­ti­lan­tees­sa kak­si met­riä on pe­rus­sään­tö. Esi­mer­kik­si ra­vin­to­las­sa tai kon­ser­tis­sa, jos­sa jou­tuu ään­tä ko­rot­ta­maan, kol­me­kaan met­riä ei rii­tä.

Voi­ko työ­pai­kal­la jär­jes­tää lä­hi­ko­kouk­sia?

Epidemiatilanteen mukaan on syytä noudattaa harkintaa ja tarvittaessa lisätä varotoimia voimassa olevien suositusten mukaan. 

Mi­ten ro­ko­tuk­set vai­kut­ta­vat oh­jei­den nou­dat­ta­mi­seen?

Kak­si tai kolme ro­ko­tean­nos­ta an­taa hy­vän suo­jan vi­ruk­sen le­viä­mis­tä ja va­ka­vaa sai­ras­tu­mis­ta vas­taan. Rokotukset eivät estä tartuntoja kokonaan, mutta väestön rokotuskattavuuden ollessa korkea, on rokotettujen kesken yleisesti ottaen mahdollista elää normaalisti. Tilanteissa, joissa kokoontuu paljon ihmisiä, eikä turvavälejä voi varmistaa, suositellaan edelleen kasvomaskien käyttöä. 

 

Mi­nul­la on käs­ky ker­taus­har­joi­tuk­seen. Voin­ko jää­dä pois, jos tar­tun­ta huo­let­taa tai voi­ko työ­nan­ta­ja­ni es­tää mi­nua osal­lis­tu­mas­ta tar­tun­to­jen pe­los­sa?

Puo­lus­tus­voi­mat nou­dat­ta­vat tark­ko­ja oh­jei­ta pan­de­mian tor­jun­taan liit­tyen. Ker­taus­har­joi­tuk­sia ovat voi­mas­sa ase­vel­vol­li­suus­lain mää­räyk­set, niin re­ser­vi­läis­tä kuin työ­nan­ta­jaa­kin kos­kien. Huo­li ei kui­ten­kaan ole pe­rus­te käs­kyn nou­dat­ta­mat­ta jät­tä­mi­sel­le. Sai­raa­na ei ny­kyoh­jei­den mu­kaan voi osal­lis­tua, mut­ta har­joi­tuk­sia kos­ke­vat pää­tök­set kä­si­tel­lään ai­na Puo­lus­tus­voi­mien alue­toi­mis­tois­sa, jo­hon tu­lee ot­taa tar­vit­taes­sa yh­teyt­tä.

Pi­tää­kö ol­la huo­lis­saan ro­kot­tei­den tur­val­li­suu­des­ta?

Ko­ro­na­ro­kot­teet ku­ten muut­kin lää­keai­neet ovat käy­neet lä­pi tar­kat tie­teel­li­set tut­ki­muk­set ja nii­den ot­ta­mi­nen on tur­val­lis­ta. Ro­kot­tei­den mah­dol­li­sia hait­ta­vai­ku­tuk­sia myös seu­ra­taan tar­kas­ti, sil­lä kos­kaan ei ole mah­dol­lis­ta en­na­koi­da täy­del­li­ses­ti eri ti­lan­tei­ta tai yk­si­löi­den reak­tioi­ta lää­keai­nei­siin. Rokotuksiin liittyy myös täysin asiaankuuluvia vaikutuksia, kuten pistoskohdan paikalliset oireet tai elimistön reaktiot vastustuskyvyn käynnistymisestä. 

Asiaa voi aja­tel­la myös ris­kin ja hyö­dyn nä­kö­kul­mas­ta, jos­sa ro­kot­tei­den edut ovat huo­mat­ta­vas­ti nii­den ris­ke­jä suu­rem­mat. Va­ka­val­ta ko­ro­na­tau­dil­ta suo­jau­tu­mi­nen on se­kä yk­si­lön it­sen­sä et­tä mui­den ih­mis­ten kan­nal­ta tär­keää.

Eri­lai­set us­ko­muk­set, hu­hut tai ta­hal­li­sen val­heel­li­set tie­dot han­ka­loit­ta­vat ko­ro­na­pan­de­mian tor­jun­taa. Epä­to­sien tie­to­jen le­vit­tä­mi­nen on hai­tal­lis­ta. Esi­mer­kik­si ih­mi­sen pe­ri­mään vai­kut­ta­mi­nen tai vie­ra­se­si­nei­den si­joit­ta­mi­nen ih­mi­seen ro­kot­ta­mal­la koronavirusta vastaan ovat täy­sin mie­li­ku­vi­tuk­sen tuo­tet­ta.

Saako lapset itse päättää ottaako koronarokotteen?

Kyllä saa. Kuten muidenkin rokotteiden kohdalla, alaikäinen voi itse päättää koronarokotteen ottamisesta. Rokotuksen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään rokotuksestaan. Lapsen itsenäiselle päätöksenteolle ei ole laissa määritelty ikärajaa, ja siksi asia arvioidaan tapauskohtaisesti. 

Jos nuori ei ole kykenevä tai halukas päättämään rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta.

Mitä ovat eristys ja karanteeni ja kuinka kauan ne kestävät?

Tartuntatautilääkäri voi määrätä oireettoman henkilön karanteeniin, jos tämä on altistunut yleisvaaralliselle tartuntataudille eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää. Jos kyseessä on COVID-19-tauti, karanteenin pituus on yleensä 5-10 päivää. 

Eristys tarkoittaa, että tarttuvaa tautia sairastava henkilö eristetään terveistä, yleensä 7 vrk:n ajaksi. Tällä halutaan välttää mahdolliset jatkotartunnat. Tartuntatautilääkäri tekee eristysmääräyksen ja kertoo eristyksen pituuden. Henkilö voi olla eristyksessä sairaalassa tai kotona.  

Voiko rokotettu ihminen sairastua koronaan?

Kyllä voi. Todennäköisyys vakavalle sairastumiselle pienenee merkittävästi, mutta ei poistu kokonaan. Myös kahteen tai kolmeen kertaan rokotettuja voi sairastua koronatautiin, vaikka riski on merkittävästi pienempi.

Miksi rokotettujen pitää vielä noudattaa muita varotoimia?

Rokotukset pienentävät erityisesti riskiä sairastua vakavasti. Rokote ei poista virusta, vaan antaa ihmisen elimistölle vastustuskykyä virusta vastaan. Rokotteesta huolimatta virus voi tarttua ihmisestä toiseen ja myös aiheuttaa sairautta. Koska ei voida ennustaa kuka voi levittää tautia tai sairastua, on jatkettava myös suojaustoimia.

Miksi korona on yleisvaarallinen tartuntatauti, eikö se ole vain tavallinen nuhakuume?

Koronavirus voi aiheuttaa esimerkiksi nuhaa, yskää ja kuumetta tai vatsaoireita. Useimmiten tauti on lievä, mutta joillain tauti on vakava ja voi aiheuttaa vaurioita erityisesti keuhkoissa. Koska korona leviää tehokkaasti ihmisten välillä ympäri maapalloa, eikä ole keinoa etukäteen ennustaa kenelle tauti on vakava, on se globaalisti julistettu yleisvaaralliseksi. Tämän vuoksi viranomaiset toimivat lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti.

Mitä ovat virusvariantit ja tehoavatko rokotteet niihin?

Koronatautia aiheuttaa virus, joka muiden virusten lailla muuntuu ja pyrkii siten itse lisääntymään tehokkaasti. Koronamuunnoksista käytetään nykyisin lyhenteitä, kuten alpha- tai deltavariantti. Delta-muunnos on aiempaa herkempi tarttumaan, mutta näyttöä sen aiheuttamista vakavimmista sairastumisista ei ole. Uusin, erittäin nopeasti leviävä virusmuunnosta kutsutaan omikron-variantiksi. 

Rokotteet tehoavat myös viruksen eri muunnoksiin ja pienentävät selvästi viruksen määrää elimistössä ja siten myös sen leviämistä. Rokotettu voi kuitenkin edelleen kantaa virusta ja tartuttaa sitä edelleen, vaikka riski pienenee merkittävästi.

Miksi vain suosittelette ettekä määrää noudattamaan varotoimia?

Suomessa ei ole käytössä keinoja pakottaa toimimaan yleisten ohjeiden mukaan. Esimerkiksi maskipakkoa ei ole säädetty. Tämän vuoksi viranomaisten ainoa keino on kehottaa, opastaa ja neuvoa varotoimien noudattamiseen. Poikkeustoimiin kuten kokoontumisten tai elinkeinon rajoittamiseen täytyy olla lailliset ja oikeasuhtaiset perusteet, joiden edellysten tulee täyttyä. 

Ihmisten käsitykset ja toimintatavat poikkeavat toisistaan, jotka vaikuttavat siihen, että jotkut noudattavat ohjeita enemmän kuin toiset. Esimerkiksi koronarokotteiden ottaminen on vapaaehtoista, eikä siihen nykyisellä lainsäädännöllä voida pakottaa. Ottamalla rokotteen voi kuitenkin suojata sekä itsensä että muita.

Voiko korona tarttua ulkona?

Kyllä voi. Ulkoilmassa riski on pienempi kuin suljetussa sisätilassa. Koronavirus leviää hengitysteiden välityksellä, esimerkiksi pisara- ja aerosolitartunnalla ilmasta ja käsien kautta suuhun tai nenään kulkeutumalla. Kasvomaskien oikea käyttö ja hyvä käsihygienia pienentävät tartuntariskiä.

Miten koronarokotteet toimivat, ovatko ne turvallisia ja miten hyvin ne tehoavat?

Suomessa tällä hetkellä käytetään mRNA-valmisteita (Pfizer ja Moderna) tai proteiinadjuvanttirokotetta (Novavax), jotka eivät sisällä tautia aiheuttavaa virusta, vaan saavat aikaan vastustuskykyreaktion ihmisen elimistössä. Rokotteet, kuten kaikki lääkevalmisteet voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia. Nämä ovat yleensä lieviä.

Kaikkien rokotteiden teho on osoittautunut erittäin hyväksi ja tehoavat nykytiedon mukaan myös virusmuunnoksiin. 

Joudutaanko ottamaan lisää rokotuksia kahden tai kolmen annoksen jälkeen?

Asiasta ei ole käytettävissä lisätietoa. Tutkimukset sairastetun koronan tai rokotteen aiheuttaman vastustuskyvyn säilymisestä viittaavat kohtuulliseen suojaan, mutta asiasta ei ole toistaiseksi riittävää varmuutta. Neljättä rokotetta suositellaan jo voimakkaasti immuunipuutteisille yli 12-vuotiaille,yli 80-vuotiaille sekä iäkkäiden hoivakodeissa asuville.

Mikä on Long Covid ja onko se vaarallinen?

”Long COVID eli pitkäkestoiset koronataudin oireet” ovat yksi koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamia seurauksia. Asiasta ei ole kattavaa tutkimustietoa, mutta sairastuneilla voi esiintyä esimerkiksi pitkittyneitä hengitystieoireita tai kognitiivisia oireita koronataudin seurauksena. Myös perusterveet ja nuoret henkilöt voivat sairastua koronatautiin.

Miksi rajoituksia ei määrätä, vaikka tilanne pahenee?

Tartuntatautilaki säätelee normaalioloissa mahdollisuuksia eri toimenpiteisiin. Esimerkiksi kokoontumisrajoituksia voidaan ottaa käyttöön, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Rajoituksia ei voida asettaa mielivaltaisesti, vaan ainoastaan perusteiden täyttyessä. Kansallisesti arvioidaan koko ajan rajoitusten perusteiden täyttymistä ja välttämättömyyttä. Myös Kainuussa noudatetaan rajoituspäätösten osalta näitä linjauksia.

Pandemian ensimmäisen vuoden aikana rokotuksia ei ollut käytettävissä, joten erityisesti riskiryhmien suojaamiseksi oli välttämätöntä tehdä poikkeuksellisia toimia, kuten rajoituksia eri alueille ja toiminnoille.

Rajoituksilla on yhteiskunnalle myös kielteisiä vaikutuksia. Inhimillisten haittojen lisäksi myös monet toiminnot vaikeutuvat, joten rajoitusten hyötyjen ja haittojen tasapainottaminen on vaikeaa. Rokotukset ovat merkittävästi auttaneet tilannetta, eikä väestöön tai yhteiskunnan toimintoihin kohdistu samanlaista riskiä kuin aiemmin. Tämän vuoksi on pyritty palauttamaan mahdollisimman normaaleja oloja ilman rajoituksia.

Ongelmana on, että rajoitukset ovat luonteeltaan enemmän reaktiivisia kuin ehkäiseviä, koska pelkkä ennuste tilanteen huonontumisesta ei riitä niiden asettamiseen. Ennakoinnin haasteet tekevät asiasta vaikean. Tilanteen muuttuessa voidaan joutua arvioimaan uudelleen rajoitusten asettamista.

Kuka päättää mahdollisista rajoituksista?

Tartuntatautilain mukaan päätösvalta on useampaa kuntaa koskien (esim. maakunta) on aluehallintovirastolla ja yksittäisen kunnan osalta kunnan tartuntataudeista vastaavalla toimielimellä (Kainuussa sote-kuntayhtymän hallitus).

Kuka on vastuussa siitä, että koronatartunnat leviävät nyt enemmän?

Pandemiaa tai sen torjuntaa on vaikea laittaa yksittäisten henkilöiden vastuulle. Tämän vuoksi ei myöskään ole perusteltua nimetä syyllisiä tai syyttömiä eri toimiin. Jokainen kansalainen on vastuussa siitä, että toimii turvallisesti ja yhteisesti päätettyjen toimien mukaisesti – kuten muillakin yhteiskunnan aloilla.

Poliittiset päätöksentekijät ja terveydenhuollosta vastaavat viranomaiset toimivat heille asetettujen vastuiden ja velvollisuuksien mukaisesti. Päätöksiä joudutaan puntaroimaan usealta eri kantilta, ja näitä voidaan aina arvioida toisin. Ratkaisut tehdään kulloinkin käytettävissä olevilla tiedoilla, eikä kellään etukäteen ole täyttä varmuutta niiden onnistumisesta.

Miksi Kainuussa ei tiedoteta enemmän koronasta?

Viranomaisten vastuulla on ryhtyä toimiin tartuntatoimien torjumiseksi sekä esimerkiksi kuntien tulee tiedottaa asukkaita koskevista asioista ja palveluista. Kainuussa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaava kuntayhtymä hoitaa useita pandemiaan liittyviä tehtäviä kuten tartunnanjäljitystä, sairastuneiden hoitoa tai viestintää koskevia asioita.

Kainuun sote julkaisee tilannekehityksen mukaan tiedotteita, ilmoituksia ja viestejä tiedotusvälineiden sekä omien julkaisukanaviensa kautta. Alueen sanomalehtien sekä Yleisradion kautta tehtävän mediajakelun lisäksi tavoitetaan päivittäin useita tuhansia ihmisiä verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kautta.

Vuonna 2021 Kainuun sote julkaisi muun viestinnän ohella koronatilanteesta noin 350 ulkoista tiedotetta, joiden lisäksi sosiaalisen median päivitykset ja lehti-ilmoitukset. Keväällä 2022 on siirrytty viikkotiedotteisiin.

Miksi tarkempia tietoja koronatapauksista tai altistumispaikoista ei kerrota?

Epidemian leviämisen estämiseksi olennainen tieto liittyy yleiseen tartuntariskiin. Sairastuneiden tai karanteeniin asetettujen määrät kertovat alueella olevasta esiintyvyydestä, samoin kuin alueellinen ilmaantuvuusluku. Tarkemmat tapaustiedot eivät yleensä palvele tätä tarkoitusta, eikä tarkkuus tietosuojan vuoksi ole mahdollista.

Joissain tapauksissa yksityiskohtaisempi tiedottaminen on tarpeen, esimerkiksi koulujen tai päiväkotien kohdalla, jolloin asiaan liittyvät tiedot saadaan kerrottua mahdollisimman luotettavasti. Myös, mikäli tartunnanjäljityksen perusteella epäillään altistumisia, jotka jäisivät kontaktoimatta, voidaan julkisesti tiedottaa esimerkiksi ravintoloiden tai kauppojen tartunnoista. Nämä perustuvat aina tapauskohtaiseen harkintaan ja riskiarvioon.

Tapausten määrän kasvaessa merkittävästi yksittäisten altistumispaikkojen ilmoittaminen ei ole enää mahdollista tai mielekästä. Tällöin riski tartuntojen saamiselle on kohonnut yleisesti.

Miksi tartunnanjäljitys ja testaus ei ole nopeampaa?

Tartunnanjäljitys perustuu positiivisen testituloksen saaneen henkilön toiminnan kartoittamiseen. Näin pyritään saamaan mahdollisesti altistuneet henkilöt tavoitettua ja tarvittaessa asettamaan heidät karanteeniin jatkotartuntojen rajaamiseksi. Tällä hetkellä (maaliskuu 2022) ei kattava jäljitys ole mahdollista suurten tapausmäärien vuoksi. Testaus ja jäljitys kohdennetaan ensisijaisesti sote-henkilöstöön.

Kainuun soten koronatestaus toimii kuntien terveysasemilla arkipäivisin ja KAKS:n testiasemalla joka päivä. Tulokset tulevat nopeimmillaan pikatestillä alle puolessa tunnissa, ruuhka-aikoinakin laboratoriovastaukset tulevat yleensä noin vuorokaudessa.

Keväällä 2022 on luovuttu väestötason jäljittämisestä ja karanteeniin määräämisestä. Toimia kohdennetaan tarvittaessa lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön. 

Miten koulujen lähiopetukseen siirtymisestä päätetään?

Eri rajoitustoimista päättävät toimivaltaiset viranomaiset. Kunnat voivat tehdä opetustoimia koskevia ratkaisuja itsenäisesti.

 

Lisätietoja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos