Hoito synnytyksen jälkeen

Tervetuloa synnytysosastolle 4


Osastolla hoidamme raskaana olevia ja synnyttäneitä perheitä vauvoineen. Toimintaamme ohjaavat yksilöllisyyden, vauvamyönteisyyden ja perhelähtöisyyden periaatteet. Synnytysosastolla äiti ja vauva saavat olla ympäri vuorokauden yhdessä. Omahoitaja ohjaa perhettä vauvan hoidossa ja imetyksessä tarpeen mukaan ja kannustaa omatoimisuuteen. Tarkoitus on, että perhe luottaa omiin kykyihinsä ja on omatoiminen lähtiessään kotiin sairaalasta. Meillä äiti saa levätä vauvantahtisesti. Mikäli äiti on väsynyt tai huonokuntoinen, osaston henkilökunta auttaa puolisoa/tukihenkilöä vauvan hoidossa. Vauvan tarvitessa erityistä tarkkailua, hän siirtyy vastasyntyneiden teho-osastolle.

Vierihoito
Lapsivuodeaika= lapsi+ vuode+ aika tarkoittaa äidin lapselle omistamaa aikaa. Se kestää noin kolme kuukautta. Siinä raskauden aikaiset muutokset kehossa ovat palautuneet ja äiti on sopeutunut lapsen hoitoon ja uuteen elämäntilanteeseen.
Synnytyksen jälkeinen aika on hyvin herkkää uudelle perheelle. Perheen yhdessäolo on tärkeää heti alusta alkaen. Vauva ollessa vierihoidossa vuorokauden ympäri, perhe tutustuu vauvaansa. Vauva tuntee olonsa turvallisemmaksi ja on rauhallisempi perheen lähellä, koska hän tunnistaa tutut äänet ja oman äidin maidon tuoksun.

Imetys
Ensi-imetys heti syntymän jälkeen on tärkeä asia imetyksen onnistumiselle ja sen jatkumiselle. Vauvantahtinen imettäminen ja ihokontakti lisäävät maidonnousua ja maidon määrää. Imetyksen kannalta on tärkeää, että äiti havaitsee vauvan nälkäviestit, joita ovat mm. suun avaaminen, pään kääntäminen sivulle, kielen lipominen ja nyrkin imeminen. Vauvaa tulee imettää aina, kun hän osoittaa näitä merkkejä. Tiheä vauvantahtinen imetys heti ensipäivistä alkaen on paras riittävän maitomäärän takaaja. Varsinainen maidonnousu tapahtuu yleensä 2-6 vrk kuluttua lapsen syntymästä.
Aluksi imetys voi tuntua hankalalta ja vaikealta, mutta kärsivällisyys kannattaa. Onnistumiseen tarvitaan yleensä paljon harjoitusta ja käytännön apua. Erilaisia pulmatilanteita voi syntyä, jos vauvan on vaikea löytää hyvä imuote, vauva on unelias, tai levoton syntymän jälkeen. Äidin rinnanpäät voivat olla myös kipeät ja pakkautuneet. Osastoltamme saat alusta alkaen apua ja tukea imetykseen.

Perhehuoneet ja henkilökunta
Osastolla on 9 perhehuonetta. Puoliso tai tukihenkilö voi yöpyä maksutta osastolla. Suihkussa puoliso voi käydä osastolla olevassa miesten suihkutilassa. Perhehuoneessa majoittuva puoliso/tukihenkilö saa maksuttoman aamu- ja iltapalan osaston keittiöstä. Lounas/päivällinen on puolisolle/tukihenkilölle omakustanteinen. Perhehuoneet mahdollistavat, että molemmat vanhemmat voivat osallistua aktiivisesti vauvanhoitoon ympäri vuorokauden.
Osastolla työskentelee kätilöitä, terveyden- ja sairaanhoitajia sekä osastonsihteeri. Gynekologi ja pediatri käyvät osastolla päivittäin.

Vierailut
Puolison tai tukihenkilön lisäksi ainoastaan sisarukset voi vierailla äidin ja vauvan luona. Vierailuaikoja ei ole.

Ruokailu
Aamu- ja iltapala on katettu osaston potilaskeittiöön klo 7.30–8.30 ja 18.30–19.30.
Lounas ja päivällinen tarjotaan osaston päiväsalissa. Voit toki ruokailla myös huoneessasi.
Osaston keittiöstä voi väliaikoina itse hakea syömistä ja juomista.
Kanttiini palvelee 2. kerroksessa ma–to klo 8–17 ja pe 8-16, viikonloppuisin se on suljettu.

Vaatetus ja hoitotarvikkeet
Synnyttäneille äideille on osastolla kylpyhuone, jonka kaapeista löytyy pyyhkeitä ja vaihtovaatteita. Siteitä on vessoissa. Potilashuoneen kaapissa on liinavaatteita, joita voi itse vaihtaa tarpeen mukaan. Omia vaatteita saa myös käyttää osastolla.
Vauvan vaatteita ja hoitotarvikkeita on perhehuoneissa sekä lastenhoitohuoneessa. Perhehuoneissa on hoitopöytä.

Rintojen hoito
Imetyksen alkupäivinä rinnanpäät voivat olla arat, mutta arkuus helpottaa muutamien päivien kuluessa.  Rintoihin voi tulla haavaumia, johon paras ennaltaehkäisy on huolehtia oikeasta imuotteesta. Arkoihin rinnanpäihin voi imetyksen jälkeen puristaa muutaman rasvaisen maitopisaran, antaa ilmakylpyjä tai käyttää rintavoidetta.
Maidon noustessa rinnat kasvavat ja niissä esiintyy kuumotusta ja turvotusta. Samalla maitomäärä lisääntyy selvästi. Olo saattaa tuntua epämukavalta, mutta helpottaa tiheiden imetysten avulla jo muutamassa päivässä.
Suihku tai lämmin kauratyyny ennen imetystä helpottaa herumista. Imeytyksen välillä voit helpottaa mahdollista rintojen turvotusta kylmillä kääreillä tai kaalinlehdillä. Kylmää kannattaa laittaa rinnoille vasta imetyksen jälkeen, jottei maidon heruminen hidastu.
Jokainen äiti ja vauva ovat erilaisia ja hyvä imetys voi merkitä eri asioita. Äidillä on oikeus päättä mitä hän imetykseltä haluaa. Pyrimme antamaan jokaiselle äidille yksilöllistä imetysohjausta. Toivomme, että otatte rohkeasti esille mieltänne askarruttavat asiat.

Kännykän ja tietokoneen käyttö
Kännykkää voi käyttää rajoituksetta. Mikäli vauvanne on hoidossa vastasyntyneiden tarkkailuosastolla, tarkasta kännykän käyttömahdollisuus!
Omaa tietokonetta voi käyttää osastolla. Käyttö vaatii oman nettiyhteyden.

Fysioterapeutti
Osastolla on mahdollisuus fysioterapeutin lantionpohjan lihasharjoitteluohjaukseen ja liikuntaneuvontaan. Tarvittaessa fysioterapeuttiin voi olla yhteydessä  myös  kotiutumisen jälkeen.
Os 4/ fysioterapeutti puh. 044 797 4218

Kotona synnytyksen jälkeen
Yleensä äiti ja vauva kotiutuvat osastolta neuvolaseurantaan 2-4 vrk kuluttua synnytyksestä. Lapsi tuo elämään paljon sisältöä ja iloa, mutta muuttaa jo totuttua elämäntapaa ja parisuhdetta. Vanhemmat kasvavat vanhemmuuteen omalla tavallaan. Vanhemmuus on sitoutumista ja vastuuta uudesta perheenjäsenestä. Avoin ja lämmin keskustelu parisuhteen sisällä helpottaa uudessa elämäntilanteessa. Kotona päivälepo ja kotitöiden jakaminen auttaa synnyttänyttä toipumisessa. Levon lisäksi säännöllisellä liikunnalla ja ulkoilulla kuntoudut nopeasti.