Hyvinvointialue

Kainuun hyvinvointialueen sivustolla esittelemme sote- ja pelastustoimen uudistusta eli uuden hyvinvointialueen valmistelua.

Löydät verkkosivuilta perustietoa, valmistelumateriaalia ja päätöksiä, yhteystietoja ja infoa uusista aluevaaleista. Tutustu myös sometileihimme Facebookissa ja Twitterissä!

Sote-uudistus

Mistä on kyse?

Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimen palvelut uudistetaan. 

Tulevaisuudessa hyvinvointialueet ovat kuntien sijaan vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Kunnat vastaavat jatkossakin muun muassa päivähoidosta, opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista.

Kainuussa uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että Kainuun Pelastuslaitoksen ja Kainuun soten aiemmat toiminnot yhteensovitetaan sekä Puolangan kunnan sote-toiminnot linkittäminen samaan organisaatioon.

Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialueen toiminta käsittää varsinaisen toiminnan lisäksi omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen liittyvät toiminnot. Suomessa on jatkossa yhteensä 21 hyvinvointialuetta, joista Kainuun maakunta on yksi. Hyvinvointialueen toiminnasta on säädetty sitä koskevassa laissa

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on säädetty hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Hyvinvointialueiden toimeenpanoa koskevassa laissa säädetään mm. alueiden perustamisesta ja väliaikaisesta hallinnosta.

Miksi?

Suomalaiset ikääntyvät ja tarve hoivalle kasvaa.  Samalla meitä syntyy aiempaa vähemmän, eikä työssäkäyviä ja siten verotuloja ole riittävästi kattamaan palvelutarvetta. Hoitoon ja palveluihin pääsyä voi joutua odottamaan, joka voi aiheuttaa lisää ongelmia. Palvelujärjestelmää on muutettava, jotta voimme ylläpitää turvallisuutta ja hyvinvointia.

Miten?

Perinteisiä toimipisteissä tarjottavia palveluita täydennetään verkkopalveluilla ja kotiin tuotavilla palveluilla. Erityisesti harvaan asutulla seudulla voidaan käyttää myös liikkuvia palveluita helpottamaan niiden saatavuutta.

Digitaaliset palvelut lisääntyvät. Ajanvaraukset, ohjeet tai hoidon arviointi tapahtuu yhä useammin netissä tai puhelimella. Samoin hoitajan, lääkärin tai sosiaalityöntekijän voi tavoittaa myös virtuaalisesti.  Asioida voi edelleen myös paikan päällä, mutta suuri osa palvelukontakteista voidaan tehdä näiden rinnalla myös etänä.

Sote-uudistuksen tavoitteet

Sote-uudistuksen päämääränä on, että kaikki saavat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti ja että hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat. Sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan käyttöön parhaat ja tehokkaimmat toimintatavat. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminnan on parannuttava. Yhteydenoton palveluihin tulee olla helppoa ja niihin on päästävä nopeasti ja ajallaan.

Tavoitteena on myös turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti. Pääosin palvelut ovat julkisia palveluja, ja niitä täydentävät entiseen tapaan yksityiset palveluntuottajat sekä järjestöt.

Lisätietoja valtakunnalliselta sivustolta soteuudistus.fi/  

Kuka päättää ja mistä?

Kaikilla hyvinvointialueilla on aluevaltuusto, joka valitaan aluevaaleilla neljän vuoden toimikaudeksi. Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa ja päättää hyvinvointialueen toiminnasta, palveluista ja niiden taloudesta.  

Aluevaltuusto asettaa puolestaan aluehallituksen ja muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialueelle johtajan. Aluehallitus ja -johtaja sekä muut hyvinvointialueen virkamiehet vastaavat hyvinvointialueen käytännön toimintaa ja hallintoa.

Rakenne ja tehtävät ovat hyvin samankaltaisua kuin nykyisten kuntien tai kuntayhtymien päätöksenteossa, mutta nyt ratkaisut ovat koko aluetta koskevia. 

Miten rahoitetaan?

Hyvinvointialueiden rahoitus koostuu pääosin valtion rahoituksesta ja toiminnan maksutuloista. Alueet ovat rahoituksen käytön suhteen itsenäisiä, mutta rahoituksen on turvattava sote-palveluiden järjestäminen lainsäädännön mukaisesti.

Koska alueet eroavat toisistaan asukkaiden palvelutarpeiden ja muiden taustatekijöiden suhtee, otetaan nämä huomioon valtion rahoituksen määräytymisessä.  Rahoitusmalli sisältää myös kannusteita kustannusten kasvun hallintaan, jolla pyritään parantamaan julkisen talouden kestävyyttä.

UKK - Usein kysyttyjä kysymyksiä 

Katso perustietoja ja vastuaksia yleisimpiin kysymyksiin soteuudistus-nettisivuilta!